torstai 24. maaliskuuta 2016

Sinä tarjosit salmiakkia

Pääsiäinen on kevään merkki. Siitä se alkaa. Tein teemaan sopivan paidankin. Nimittäin..


...a hint of summerin. Tikuttelin vaatteen Holstin Coastista väreissä Jade ja Harbour. Malli on edelleenkin lempparisuunnittelijan Isabell Kramerin.


Tämä paitahan alunperin oli aika löysä. Sain nauttia löysästä kesäpaidasta noin viikon verran kunnes sattui pieni onnettomuus. Ajattelematta yhtään lykkäsin tekeleen 40 asteen pesuun. Vaan kuinkas sitten kävikään? Pyykkipussista löytyi pienen pieni raitapaita. Onneksi oon nokkela täti ja useamman tovin revittelin kosteaa paitaa. Ihan alkuperäiseen löysyyteensä ei tämä enää päässyt, mutta ihan kiva näinkin.




ps. Parasta nyt: CCR

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Siis sä vaan istut ja...neulot?

Nyt kun alkaa lanttu olemaan siinä kunnossa että pystyy jopa suunnittelemaan asioita oli hyvä hetki aloittaa Hulluusneule.
Edelleenkin sieltä Raverlyn Indie knit-a-long tarjousriehasta poimin itselleni tämän mallin. 
Kyseessä on Bella Vita Cardigan. Lankana käytin Hostin Coastia värissä warm brown.


Hulluuttahan tämä oli.
Meinasin pyörtyä kun ekan kerran lukaisin ohjetta: "Neulo 300 (KOLMELLASADALLA) silmukalla 106 (SATAKUUSI) kerrosta". Yllättävän helposti meni. Neuloin tätä tietenkin telkkaria katsellessa, kyläillessä ja kyläilijöitä kestittäessä. Toinen hulluus oli tuo reuna. Jos selässä oli 300s, reunassa oli ainakin tuplaten silmukoita. Mun piti laskea ne, mutta siinä leffaa katsellessa asia unohtui.




 Tälläkertaa olin niin villi ja käytin hyväkseni Raverlyn uusittua Notes saraketta. Siihen hullusti kirjoittelin työn etenemistä koskevia asioita. 


Takista tuli ihan sika hyvä! Kevyt mutta lämmin. Ei kuitenkaan kuuma. Neule vielä rentoutui entisestään kun kuvien ottamisen jälkeen vielä höyryttelin.
Ruskean lisäksi huomaan kaipaavani elämääni lisää tällaisia isoja neulevaatteita. Näissä on niin mukava kotona hiihdellä. Kesällä näkisin itseni tämä päällä menossa kuudeksi töihin. Tai terassilla illalla. Ah. Olis jo kesä.

lauantai 27. helmikuuta 2016

Rapsakkaa

Mun visusilmääni hivelöi tällähetkellä hyvin paljon abstraktit ja kulmikkaat kuvot. 


Latvialaisiin lapasiin tuli melkein pakkomielle. Tuli taas opittua sekin että jos jotain kovin haluaa ei kannata päivä tolkulla suunnitella ja miettiä ja etsiä ja pohtia. Kannattaa ryhtyä vaan hommiin. Niin tulee parhaiten valmista.


Malli löytyi kirjasta "Kirjokintaita ja -myssyjä". Ohjetta kavensin ja pidensin vähän. 
Lankana käytin ranteeseen Holstia ja lapasosaan ohutta pirkkalankaa. 


Oikein hyvät kevät sään kädenlämmittimet ovat kyllä. Jes.

Loikkapaita

Taisin vähän huijata kun kerroin kaikkien viimevuoden puolella valmistuneiden neulehommien olevan esitelty. Yksi villapaita nimittäin jäi vielä.


Indie neulojien Gift-a-long riehasta muistaakseni bongasin tämän Leaps and Bounds paidan.
Kaikessa erikoisuudessaan malli pisti heti silmään. Dropsin cotton-merinoakin löytyi varastosta. 


Jos olisin ollut tarkempi, olisi ohje ehkä jäänyt ostamatta. Tämä nimittäin tehtiin paloista. Yöh. 
Sivusaumoissa käytettiin Mattress stitchiä joka on kyllä tosi huomaamaton ja helppo tehdä. Nyt kun tekniikka on suunnilleen hallussa voisin ehkä hekä ehkä harkita tekeväni palatakin uudelleen.


Valmistuttuaan paita seisoi kaapissa tovin. Kaula-aukosta nimittäin tuli todella antava. Noin kuukausi sitten olin niin reipas, että neuloin kaula-aukon ympärille vielä ainakin viisi kerrosta lisää ja yritin vähän jotain muotoilujakin. Nyt kelpaa kun ei tarvitse pohtia alapaidan/rintsikoiden väriä.

tiistai 16. helmikuuta 2016

Fade to black


Lapashimon aikana mieleeni iski myös "limavilla" himo. Rouheaa, villaista, limaista, paksua, lampaan väristä. Ah.


Limavillaa metsästin Googlailemalla ja parin illan päästä huomasin tilanneeni Rintalan tilan verkkokaupasta muutaman vyyhdin lankaa. Muistan hypistelleeni näitä jo ainakin kaksilla kässämessuilla.


Rouhealle langalle tarvitaan rouhea malli. Sydänmaat klikkasin jonooni melkein heti julkaisupäivänä. Taaskin malli ja ohje on kohdallaan. Selkeästi kirjoitettu ja looginen palmikko kämmenselän puolella. Kämmenen puolelta ei tullut nyt näköjään otettua kuvaa mutta, intialainen peukku on. Sepä istuu vallan mainiosti ainakin mun käteeni.



Lanka on siis Veeti-pässin täysvillalankaa. Mustia lapasia on melkoisen vaikea kuvata. Hovikuvaaja Sulon kanssa käyty monologi:
"Mä tarviin jotain vaaleeta mun käsiin että saadaan valoa....KISSA!" 
Näin on Ansakin tehnyt jotain kivipiiransa eteen.

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Hanskat tiskiin

Kirjoneule/hanskahuuma jatkuu..


Sopivasti pakkasjaksolle valmistui Daina Mittenssit. 
Ohje on alunperin kirjoitettu light fingering vahvuudelle, mutta nokkelana neitona jätin muutaman mallikerran pois. Lankana nimittäin käytin Vikingin Vilmaa mustana, Novitan Woolia turkoosina ja keltaiset väripilkun vironvillasta. 
Kärjissä piti vähän soveltaa, mutta hyvin onnistui.


Mallikerta on helppo ja looginen. Näitä pystyi oikein hyvin tekemään sarjoja katsellessa.

Toivotaan, että näitä voi vielä pari päivää pitää, vaikka tällähetkellä ollaan plussan puolella..

lauantai 30. tammikuuta 2016

Reppuli

Vielä viimeiset viimevuoden puolella valmistuneet sukat tännekin. 

Loppuvuosihan meni aika iiseissä merkeissä. Kovasti piti ihmisen tehdä asioita jotka on mukavia. Jonkun muun asian ajattelemista piti myöskin harjoitella.
 Koska joulukalenterit, hyvät leffat ja neulominen on mukavaa (ja jollain tasolla ajatuksia huijaavia), yhdistin nämä kaikki.
Lanitium ex Machinan (meniköhän oikein?) joulukalenterissa erään päivän luukun takaa löytyi hyviä sukkalanka tarjouksia. 


Yksi ostoskoriin hypännyt lanka oli tämä kimaltava väri nimeltä Shire.


Mun oli aivan pakko tehdä tästä langasta jotain, jolla on Konnun asukkiin tai asukin touhuihin liittyvä nimi. Onneksi mulla on edelleenkin se pitkä Raverly jono, poimin sieltä malliksi Rich Ensorin Neldorethin. 
Sukkaa lähdin neulomaan kääpiöiden laulun tahtiin ja kun Bilbo viimein saapui reissultansa kotiin oli minullakin valmiit jalan lämmittimet.