sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Ylämäessä tönin sua eteenpäin

 Mä oon salaa ihan vähän ylpeä itsestäni. Ostin langan jonka käytin oikeastaan heti melkeen kokonaan. Täytyi säästää nöttö tulevaa joulukalenteria varten.

Jatkan teemalla "Mikset voi neuloa tavallisia sukkia?".

Nämä sukat ovat nimeltään On The Bias Socks. Lankana Fluormania ja musta mummo. Näissä on ihmeellistä se, että ne aloitetaan (..täytyy oikein miettiä mistä ne loppuviimeksi alkoivatkaaaaan..) jalkapöydästä tasona.  Joo, jalkapöytä siitä tuli. Kaksi väriä, ainaoikeaa.

Jalkapöydän jälkeen luotiin silmukoita kantapään takaosaa ja säärtä varten. Lopputuloksena erittäin vinkeä, vähän taiteellisen aseen muotoinen kappale joka spiraalimaisesti ommeltiin putkeksi.

 Sitten kantapää ja gussetti, lopuksi jalkapohja ja varpaat. Varpaissa olisi pitänyt käyttää jotain lyhennettyjen kierrosten tekniikkaa, en jaksanut keskittyä joten tein ihan tavallisen varvaspussin.
.


 Lopputuloksena todella villin näköiset sukat. Koska vaiheita oli niin monta nämä tuntuivat valmistuvan todella sukkelaan.

Tunnustus: Olen löytänyt Amazonin. Tunnustan, minulla on sinne nyt omat käyttäjä tunnukset. Olen saattanut ihan vahingossa tilata muutaman sukkakirjan. Jos kirja maksaa posteineen 7-8e niin onhan se nyt pelkästään tyhmää jättää moinen diili, eh?

ps.Parasta nyt: Mahdottoman toiselle puolelle lentäminen.

torstai 13. marraskuuta 2014

And he sings oooh to the ladys

Välillä on hyvä pysähtyä. Hyvä on elämää joskus miettiä. Ja läheisiä. On hyvä pysähtyä miettimään ja todeta että eihän tämä nyt toimi ollenkaan. Antaa itsensä ja muiden olla omissa oloissaan jos ei inspiroi. Täytyy tajuta nostaa ne käpälät pystyyn.
Pysähtymistä tehokkaampi tapa on oikeastaan pysäyttäminen. Se että joku oikein täräyttää että hei-vaan-olen-miettinyt-meitä. Silloin vasta pysähtyykin, saattaa neuloja tirauttaa muutaman kyyneleenkin. Pysähtymisestä on myös hyvä muistaa nostaa kytkintä. Kuivata kyyneleet, sopia, puhua, avautua, ajatella itsekseen, ajatella itseään, miettiä oikein rehellisesti ja jatkaa eloa, vaikka ihan tunti kerrallaan.

Jottei menisi ihan synkistelyksi tekee hyvää välillä innostua. Kolauttaa itsensä ihan täysiä. Viimepäivinä nimittäin olen kuunnellut Willie Nelsonia. En ole ikinä ollut mikään blues-cowboy-intoilija mutta voi tsiisus!  Ehkä mun fiilis onkin ollut vähän blue viimeaikoina. Annoin itselleni luvan heittäytyä tähän intoon ja nyt nyyhkin kappaleiden tahtiin. "Tää niin kertoo mun elämästä!"

Neulominenhan tunnetusti on maailman paras miettimistoimi. Juttuja pohdiskellessa syntyy sukat kuin itsestään.

Nämä ovat tehty kahdella puikolla. Sopivat hyvin teemaan "Mikset voi tehdä ihan tavallisia sukkia?" Ohje on jostain sukkalehdestä joka puolestaan on ostettu Karnaluksista pikkurahalla. Lehden nimeä en tietenkään tiedä.
 Sukat aloitetaan hauskasti tuolta pohkeen takaa ja jatketaan kantapäähän. Kantsusta jalkapohjan kautta varpaisiin. Varpaissa nousuliike, jalkapöydän kautta neulotaan sääreen. Ihan superhauska.
Vekkulisti toimii tämä synttärilahjaksi saatu Alize Superwash-lanka. Digi vaaan mukaan nämä sukat söivät lankaa 70g. Aluks vähän epäilytti nuo ruskeat tipsukat. En niistä niin vällää, mutta pienissä määrin tipsut on ihan jees. Langan huono puoli on se, että kokoajan teki mieli joko toffeeta, vattuja tai nugaa jäätelöä. Tykkään kyllä kovin näistäkin sukista. Gussettien kolmen sauman kohtaaminen on hirveen hieno. Näissä on sellasta mietteliäs-blues-Peppi-sikaribaarissa-viskilasi-edessä-fiilistä.

Eiköhän tämä elo taas tästä pikkuhiljaa tasoitu.
ps. Parasta nyt:


lauantai 8. marraskuuta 2014

Pääni täynnä kaikenlaista joutavaa joka ei kuuluis sinne ollenkaan

Sain palautetta viime postauksen sukkien saajalta duunipaikan kahvihuoneessa. "Hei kuule, mie oon pitäny niitä siun sukkia vuorotellen että kuluvat tasasesti! Ne on kyllä niin upeet! Mitä sie haluisit syödä?" Ruokakeskustelusta kävi ilmi että hän aikoo tehdä oikee alkukeitosta lähtien koko kattauksen! Maa( vai latva? onko ne sama asia?)artisokkakeittoa, ei-ainakaan-kaalia-tai-tonnikalaa-suoraan-purkista-pääruoka, jälkituokaan ei ehdittykään. Olenpa onnekas!
Lisäksi sain palautetta tavaratalojohtajaa myöten hienosta lanka-osastosta. Visusilmä kovana visuilin sukat ja hienot otukset esille. Näköjään perjantaisin ihmiset menee vähän sekaisin..

 ASIAAN.
Sulo järjesti minulle syntymäpäivälahjaksi risteilyn Tallinnaan. Oikeen hytit ja kaikki (mikä sinänsä oli ihan kiva koska laivalla oltiin yötä)! Olipa hän ihan itse guuglannut Karnaluksin aukioloajatkin, "Että pääset sitten lankaostoksille". 

Heti kun laivan ovet aukesivat säntäsimme pikakävelyvauhtia kohti maanteetä, luksin edessä olimme 10min ennen ovien aukeamista. En kuitenkaan ollut ensimmäinen sisäänmenijä! Ihanaa oli siellä rauhassa kierrellä kuulematta ainuttakaan suomenkielistä sanaa. Toki 15-20min myöhemmin sisään säntäsi bussilastillinen jotain Perähikiän marttatanttoja häseltämään ostoskärryineen. "MISSÄ ON TILKKU-TYÖ-ALUSTO-JA, ei tää ymmärrä suomea!" Huoh, ei varmaan niin ymmärräkään.


Minulla oli ostoksien puolesta selvät sävelet. Olin kuulkaas niin kaukaa viisas, että kotona kirjoitin ostoslistan! Lista oli kyllä hyvä apu varsinkin kun puikkoja valitsin. Tähän kohtaan on sanottava, että mun on pakko saada metalliset kantikkaat pyöröt. Niitä ilman en voi elää.
Lankapuolelta tarvitsin muutaman ns. pakollisen kerän, muuten sitten menin ihan freestylellä. Nappasin ostoskoriin muutaman kerän Fluromaniaa.



Kauaa ei kerä ehtinyt Stashissa vanhentua. Kotiin palattua mun oli ihan pakko päästä neulomaan jotain.
Tein sukat. Malliksi valikoitui jo ennestään tuttu Partying it UP and getting it DOWN. Mielestäni oikein lystikkäästi meni langan värit. Tuolla tavalla päinvastoin. Korostaa oikeen sukkien erilaisuutta. Oikein kivat kyllä..ja pirteät!

(Oho! Sataa lunta!)

lauantai 1. marraskuuta 2014

Meiltä salassa lisääntyminen on mahdotonta!

 Eräänä iltana erään Helsinkiläisen ruokaravintolan edessä sain kainon pyynnön: "Tekisitsie miulle sukat? Voin ostaa langan tai tottakai voin maksaa?" Tottakai mä teen kun noin kainosti ja vienosti kysytään, värilläkään ei ollut mitään väliä. Samassa keskustelussa kävi ilmi että kainolla pyytäjällä on joskus ollut ihanat angora sukat, jotka hän on kuluttanut loppuun. Mieleeni pärähti heti eräät itselle pikkusen liian pienet Hovineidot.

Bonus yllätykseksi tein hänelle vielä ihan käyttösukat. Vieläkään en itselleni saanut Skewejä. No, ei haittaa. Lankana näissä Onlinen Supersockea. Tästä langastakaan en muuten ole vielä saanut omia sukkia. Ei haittaa sekään. On mukava sukittaa ihmisiä jotka osaa arvostaa tätä harrastusta.

(Kävi vähän kämmi tässä viikolla, menin tuntia liian aikaisin töihin. Jouduin sitte ihan metrolla päräyttämään Hakaniemeen Vihreään vyyhtiin. Lähdin kotiin kahden OnLine kerän kanssa. Töissä vitsailivat että pitää varoa etten sitte myöhästy)

Tänään vein löhö-päivälliselle sukat. Voi sitä huokausten määrää! Hovineidot sujahti heti jalkaan. "Iih kui ihkut! Mie voin pitää näitten kaa miun kaasomekkoa! Siinä on pitkät hulmuavat helmat. Laitan vielä tukan oikein nätiksi ni olen ihan Lady Of The House!" Kyllä taas sai parasta mahdollista palautetta neuloja. Lisäksi Neuloja saa palkaksi dinnerin. Dinneriä odottelen vesi kielellä sillä vienon pyynnön esittäjä on entinen ravintola-alan ihminen ja loihtii tuon tuosta mielettömiä safkoja. Aika hyvät kaupat, eh?