Näytetään tekstit, joissa on tunniste Höpötys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Höpötys. Näytä kaikki tekstit

lauantai 28. tammikuuta 2017

Tuulahduksia

On aika taas palata normaaliin järjestykseen tässä elämässä. Herätän Feenixlinnun tavoin tämän blogin unestaan.
Paljon on tapahtunut sitten viimekerran. Pikakelauksena kerrottakoon muutama asia:
- Muutto
- Tinder
- Koulureppu

Neulonutkin olen.. ja paljon. Koetan tässä nyt vähän kiriä.
Asiaan.
------
Olen löytänyt elämääni uuden lempisuunnittelijan. Ambah O'Brien on hän. Suunnittelee huiveja, jokunen pipo ja kämmekäskin lienee hänellä. Ensimmäisenä ihastuin Lilli Pilliin. Seuraavaksi huomasin koko viime vuoden kestäneen Chroma Collectionin, johon saatoin kompastua. 

Kallara ei kuitenkaan ole kyseisestä kokoelmasta.


Tein siitä maailman kirkkaimman. Vaikkakaaan se ei tässä kuvassa nyt kovinkaan kirkkaalta näytä...


Lankana tähän käytin BomBom yarnssin Sockia. 
Kirkuvalla sitruunalla ei ole nimeä, specklevärjätty on nimeltään Oh it's so quiet. Täytyy kyllä sanoa, että tätä ei kovinkaan kirkkaana päivänä voinut neuloa ilman aurinkolaseja....
Tämä oli kyllä ihan todella hyvä neule olla muutosten tuulissa. Aivoton, mutta silti jotain pientä kokoajan tapahtui. 
Jossakin vaiheessa tulen kyllä neulomaan vielä toisen. Vähän rauhallisimmilla väreillä.



Ihmiset! Muistakaa näkyä!

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

We missed you

Elossa ollaan juu. Mun neulemojo on kadoksissa. Sit kelasin etten viitti tänne lykkiä mitää villatakin raatoja. Nyt sit kumminkin lykkään kuvan.

Oon tekemässä Picard-villatakkia.
 Angstittaa se ohje. Hirveen epäselvä. Voi johtua myös siitä et en oo printannu tuota ulos. Mut silti.

 Eteen ja taakse tulee kuvio, joka sitte kylkien kohdalta yhdistyy sillätavalla hienosti. En oikeestaan tiedä yhdistyykö se hienosti vai huonosti. En nimittäin löytänyt yhtäkään kuvaa yhdistymiskohdasta.  Kaikilla aina käsi siinä edessä. Tästä saatan päätellä, ettei yhdistyminen ole hieno. Tein yhdistymisen nyt omalla tavallani ja todellakin aion laittaa kuvan esille. Ärsyttävää oikeesti. Nyt mua vaan lähinnä ketuttaa ton tekeminen. Hihoihin tulee sama kuvio. "Odotan innolla" sitä. Nyt ku kirjotin tän ni huvittaa vielä vähemmän tarttua työhön :D ups.


 Sit oon myös tilannu lankoja. Tapion kaupasta. Keltasta Muskatia ja vihreetä Safiria. Kaikki meni hyvin, nyt vaan pitäs keksiä jotain neulottavaa näistä :D

Sit päätin et tilaan viel lisää. Vaihdoin kauppaa (koska vähän erivärejä ku tapsalla. Ihan tunnettu firma, ei mikää hamppari). NOH, tämäkään asia ei menny ilman kyrsiintymistä.

Mun mielestä olis hirveen hienoo laittaa nettisivuille mahdollisimman suurella ja värikkäällä fontilla tieto jos kauppa on lomilla. Asia eteni seuraavasti: Mimmi tilaa lankaa torstaina. Seuraavan viikon keskiviikkona Mimmi odottelee pakettia. Ei tule. Torstai, ei pakettia josta seuraa hermostuminen, Perjantai tulee, paketti ei. Perjantaina aamulla postimiehen kolistelujen jälkeen Mimmi laittaa myyjälle sähköpostia. Ihan ystävällistä. Lähinnä tiedustellen lähetyskoodia (koska pakettikortti voi olla Kirkon ja Kasarmin välissä = lehtiroskiksessa). Ei vastausta viestiin.
Nyt tänään, sunnuntaina 21.7 tulee sähköpostiin viesti "Tilauksesi on lähetetty". Kiitti. Anteeks nyt vaan, mut mua hermostuttaa tämmönen. Kelasin jo et koko murju on menny nurin ja menetin mun rankalla työllä ansaiut massit. Mutta hyvä. Hienoa, että paketti ei ole mennyt ohi. Mahtavaa. Kiitos yhteydenotosta.

Seuraavaksi asioita jotka eivät hermostuta minua:

 UusiVanha matto.

UudetVanhat matot keittiössä ja eteisessä myös. Sulo sanoi, että eteisen matosta tulee kotoisa fiilis. Samoin.
 Ah, niin tyylikästä. Kelasin vaihtaa verhotkin. 

"Nyt mä aion ottaa Arrow to the knee" 
Pyöreä. Kiiltävä. Vasemman puoleinen. Mimmikäs. Onko Sulo blogissa tästä lähtien Sulho? Nääh, alkuperäisen hahmon nimeä ei muuteta.

 Mustikat.

Reenibiisit:
Black Keys - Lies
"I got a stone where my heart should be"
Muse - Survival
Minulle selvisi vasta myöhemmin se, että tämä on/oli olympiabiisi...öhöm :D
Hellacopters - No salvation
"Nouu salveissön foor a män laik miiiii"
Baroness - Take my bones away
Sit jos ja kun otan tatuoinnin ni se olis joku ton kannen tyylinen pöllö.
Dinosaur jr - See you



keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Takki ja Tukholma

Nyt lyödään kaks kärpästä yhdellä iskulla. Tai oikeastaan kolme.
1) Tein villatakin
2) Käytiin Tukholmassa ja
3) Candlefordin postineiti on ihan sika hyvä sarja ja sen seurassa neuloutuu mukavasti villatakki.

Takki on nimeltään Nineteen88 Garter Yoke Cardigan ja ohje löytyy Raverlyn ilmaisista. Omani nimesin 1.21 gigawatiksi, koska aloituspäivänä (tai siitä seuraavana) tuli telkkarista Paluu tulevaisuuteen ykkönen.
Mulla on ollu joku sellanen pakkomielle saada puettava juttu, jossa yläosassa on ainaoikeeta. Tällä on ainoastaan (tänään ja just nyt) 4 projektia. Ohje oli ihan ymmärrettävästi kirjoitettu, eikä ohjeen auki saamisessakaan ollut mitään ongelmaa. Mene ja tiedä sitten.
 Hovikuvaaja Sulo totesi tästä ylimmästä (jonka ihmisnäisempi versio löytyy Raverlysta) kuvasta jotta "Ihan on ku stiiven vestin neulekirjasta nyt tämä kuva". Totta, jotain stiiven henkeä tästä löytyy.

 Lankana Gjestal Janne, jota piti sitten vielä Tukholman reissun aamuna käydä Ogelista vielä seitsämäs kerä. Napit kirpparilta.

Olympiaterminaalissa iloksemme huomasimme, että Siljalla on nyt Irlanti teema. Mikä mainioin tapa tässäkin taas lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Oikeastaan teema ei mun mielestä sitte enää sen kummemmin näkynyt laivassa. Jotain fish and chipsejä sieltä sai. Ginnesi oli kuulemma pahaa, Magnerssin päärynäsiideri oli ihan hyvää. Nii ja olihan siellä sellanen elämään kyllästyneen näkölinen tyttötrio soittelemassa Irlantilaista musiikkia. Mä jotenkin kuvittelen mielessäni et sit ku me viipotetaan menemään siellä Dublinissa, ni sellanen viulumusiikki soi kokoajan taustalla. "Mennääks tonne pubiin? Ti-dii-di diid-di-dididi, One Guinness please, mennäään tonne istuu, Ti-dui-da-dui-da-da-daa"

Kuten kuvista saattaa päätellä, ilma Tukolmassa ei ollut mikään turhan hyvä. Aamusta oli ihan jeesjees, mutta iltapäivästä satoi enemmän ja vähemmän vettä. Perinteikkäästi suunnattiin heti vanhaan kaupunkiin Comics Heaveniin, isoon sarjakuvakauppaan ja Sound Pollutioniin. Tälläkertaa käytiin myös ihmettelemässä kuninkaan linnaa. Ei näkynyt viktuuriaa tai daanielia. Ihan vähän vaan vitutti sade siinä vaiheessa ku melkeen eksyttiin, Sulon netti ei toiminu ja mun kartta (Jonka HERRA ITSE OTTI RESPASTA *öhömöhöm*) oli mukamas nolo. Löydettiin kuitenki Burger King ja kaikki oli hyvin. Vähän myöhemmin sitte melkeen eksyttiin taas sinne Gärbohon (tai mihin ikinä).

Mua vähän nauratti, tavalliset ihmiset lahtaa korikaupalla kaljaa laivoilta. Mimmi ja Sulo rahtaa kolme levyä suklaata ja viis pussia mässyä.

Huah, nyt oon ihan väsynyt. Mun sisäreidet on aivan jumissa ja jalkojen nostelu sattuu. Pitäs raahautua neljäks töihin. No, sitte toisaalta on loppuviikko vapaata., ehtiipähän vähän palautua.




All in all. Matka meni hyvin. Ei riidelty ollenkaan. Villatakki on hyvä. Eiköhän me siellä vähän kauempanakin sitte pärjätä

.Ps. Parasta nyt: Perjantaina Graveyard (joka on muuten ruottalainen pändi)


torstai 7. helmikuuta 2013

Ehjimmät meistä on sirpaleista tehty

Unet on jänniä. Mulla on ihan vakkari uni, jota kattelen aina kun valve-elämässä on stressiä.
Tässä vaiheessa on hyvä mainita, että olen harrastanut voimistelua. Harrastin sitä yli kymmenen vuotta, kisoja, treenejä kaheksan kertaa viikossa, leirejä, stressiä, venäläisiä valmentajia, loova (terkkuja Kuopioon ;)), arvostelua, "Tuntuuko sun housut pienemmältä? Must vähän näyttää et oot pyöristynyt, katotaan ens treenissä tälle asialle joku ratkaisu" (tämä on ainoa kerta kun mun "painoasioita" on arvioitu päin naamaa. Muistakaa siis, että me treenattiin 8x viikossa!), teini-ikä, kroppa muuttuu, menkat, tissit (mulla ei nyt tästä asiasta ollu hirvee huoli xD). Mä pääosin tykkäsin treeneistä. Kisoja vihasin. Oikeesti, en voinu sietää sitä. En ollu yhtään itsevarma. Loppuvaiheessa must tuntu, et oli ihan sama olinko paikalla vai en. Olin varmaan jo liian vanha (n.17v).
NIIN siis se uni. Olen aina kisoissa, tauon jälkeen. Mun pitäis suorittaa joku sarja taikka liike. Ikinä en pääse siihen suoritukseen asti , koska herääminen. Oikeestaan se on ihan hyvä asia :D Mutta nyt muutama viikko sain varmaankin jonkunlaisen päätöksen näihin uniin. Alkuasetelma oli sama. Kisat, vuosi taukoa ja kohta on mun vuoro suorittaa. Tälläkertaa valmentaja oli paikalla. Mulla oli treenipuku (kisapukuhan on sitten erikseen). Valmentaja alkaa raivoo mulle, et "Miks sulla on toi kamala puku!? Toi on ihan kauhee! Kyllä toi pitää nyt käydä vaihtamassa!". Minäpä kuulkaas siihen, että "KUULE MULLE EI PUHUTA TOLLA TAVALLA! KUINKA SÄ KEHTAAT MULLE NOIN SANOA?! MIKÄ SÄKI LUULET OLEVAS!" Sit lähdin menee. Tässävaiheessa on hyvä mainita, et olin jumppaaikoina tosi huono sanomaan takas. Aamulla mulla oli niin voimakas olo :D Ehkä tämä oli päätös näille unille.


 Nyt seuraa kuvapläjäys.
Tein itselleni Color Affectionin. Lankana Myrtsin Fidasta löydetty mysteerimusta, Novitan Polku väreissä porkkana sekä vääryydellä anastettu punajuuri. Kakkosvaiheen levennykset tein langankierroin, toivoen reunan kiristävän näinollen vähemmän.
Tällä ei todellakaan ollut ruusuinen alku. Ensimmäinen osio, jossa MC sekä CC1, näytti ihan kivalta. Ihan kivalta, piti oikee Sulolta kysästä et miltä sen mielestä näyttää. "Aika tumma, sä oot nyt viimeaikoina tehny sellasia tosi värikkäitä" hän vastasi diplomaattisen ympäripyöreästi. Päätin jatkaa.



Liitettyäni CC2 alkoi epävarmuus. Molemmista keristä tuli vaan mutavärejä. Musta, mutainen ruskea ja ei-minkään-pinkki/vaaleenpunanen ei ole hirveen herkullinen yhdistelmä. Purkutuomio oli väistämätön. Päässä kuitenkin kuulin mutsin sanat Polku on ihan hirveetä purettavaa-purettavaa---purettavaaa-----purettavaaa (huomatkaa kaiku). Päätin jatkaa, laiton Raverlyyn työn nimeksi Värihaukotus.


Jatkoin sisukkaasti. Pian huomasin kerän laidalla häivähdyksen vihreää. Toivo palasi. Hoin mantraani "Enää tää kerros ja sit alkaa tulee ihanaa, raikasta vihreetä". Vahingossa koukutuin neulomiseen, oikeastaan just sen vihreen odottamiseen.
Kun vihdoin ja viimein koitti vihreän aika alkoi neulominenkin olemaan nautinnollista.Vihreä vaihtui lähes turkoosin kautta oranssiin, samalla Punajuuri punastui! Ihanaa!
Onneks sisukkaasti jatkoin eteenpäin, koska tää on ihan sairaan kiva.

Täytyy kyllä myöntää, että viimeiset kerrokset oli tuskasia. Mielenkiinnosta laskin silmukoita aina vähän väliä. Siinä vaiheessa kun mulla oli enää muutama raita tekemättä silmukoita oli n.450. Tässäkohtaa kävi harmittava takaisku. Huomasin, että olin tehnyt kierroksen lopussa ja alussa liian vähän levennyksiä. Ei mitään. Oikeestaan ihan hyväkin, koska muuten tämä olis ihan varmasti ollut kesken vielä ensivuonnakin.

Pituutta ruhtinaalliset 270cm, syvyyttä arvioisin olevan puolisen metriä. Tämän voi kieppasta kevyesti neljästi kaulan ympäri.

Vähän on nyt kyllä tyhjä olo. Tehdessä vannoin itelleni, et sit ku saan tän p*skan valmiiks ni teen kyllä sitä tätä ja tota. Nyt en muista yhtään mitähän ne sitätätäjatota mahtoi olla.

Mitähän sitä seuraavaksi neulois?

ps. Parasta nyt: 25.pvä pärähtää Tavastialla Dinosaur Jr. Kun tää biisi soi ni lupaan seota täysin ja tanssia villisti.

lauantai 19. tammikuuta 2013

Owls are not what they seem

Mä oon vähän niinku uudenvuoden kunniaksi ottanu ittelleni uuden idolin ja roolimallin. Twin Peaksin Fbi agentti Dale Cooperin nimittäin. Miksi? No siksi ku se on aina niin innoissaan kaikista asioista ja pitää mielen avoimena. Ei näin: "oumaigaad-en-varmasti-tee-tota-enkä-salee-lähde-tonne-hirveeseen-mestaan", vaan näin "Seikkailu! Hauskaa, siitä tulee varmasti jännitävää!". Ei näin: "Mitä ihmettä sulle on tapahtunu!? Näytät ihan kauheelta!", vaan näin: "En malta odottaa, että kuulen viimeisimmistä seikkailuistasi. Saat kertoa mulle ihan kaiken!" . En tosin aio käyttää kirjakieltä.
Oonkin saanu tässä viimepäivinä nyt laittaa uuden asenteenni koetukselle. Tai no ei sitä nyt kovasti oo koeteltu edes. Eilen aamulla ku odottelin bussia ni siinä pysäkillä odotteli äiti ja noin 1v lapsonen. Toukka kävleksi siinä pysäkin holleilla ja köpötteli mun viereen. Tervehdin nuorta herraa (neitiä? niin paljon vaatteita, päättelin tummasta haalarista) ja hän minua sanomalla "öh" ja osoittamalla bussin tulosuuntaa.Totesin hänelle, jotta "Nii-i, ootko säki menossa bussiin? sieltä suunnasta se tulee sitte. Ootko menossa päikkäriin?" Kohtelias nuorimies vastasi taas "jöh".  Turistiin siinä sitte vähän aikaa busseista ja viereisestä kisokista, kunnes kaheksantoista kaarsi bussipysäkille ja herran äiti kaappasi tämän kainaloon. Vilkutettiin toisillemme vielä bussissa. Oikeestaan me aina Sulon kanssa jutellaan kaikille juttelunhaluisille ihmislapsille. Ne on niin mainioita :D Spontaania iloisttuutta ja hirvee kiinnostus ympäröivää maailmaa kohtaan.

Pipo on taas Westiä ja nimeltänsä Aurora Expanse. Mallikerta ei oikee näy tässä lankavalinnassa, mut ei se mitään. Tätä tehdessä tutustuin taas uudeen tapaan a) luoda silmukoita ja b) tehdä pipo.
Toi alaosahan neulotaan tavallaan kaksinkerroin. Ei kuitenkaan niinku skidissä. Tällä tekniikalla voin tehdä ei-niin-paksusta-mutta-ah-niin-ihanasta-langasta edes pikkusen lämmittävämmän pipon. Kuten nyt esimerkiksi tässä tapauksessa kävi. Tai siis lähinnä "mulla on paljon ohutta lankaa enkä jaksa tehdä toista huivia samasta langasta".

Lankana käytin ruskeaa BC Garnin Semillaa, jota jäi yli Geyshiristä. Ruskeaa meni vajaa kerä. Päälankana Novitan Polku, jota taas jäi yli "Morot" merkinnän Metalouse huivista. Neuloessa huomasin, että toi polku on ihan sairaan kevyttä lankaa. En oo oikeestaan ollenkaan neulonu sukkia, mut rohkenen silti väittää, ettei siitä hirveen vahvoja sukkia tulis. En kyllä tiedä, voi olla että tuleekin. Enivieis värit on kyllä mielestäni vallan buenot tässä.
Jossain pipomerkinnässä muistaakseni mainitsin ongelmasta tehdä pitkää pipoa. Tästä tuli kyllä just sellanen sopivan pituinen. Tein just niin monta mallikertaa ku ohjeessa käskettiin ja mietinkin, et dääääm tästähän tulee jo liian pitkä. Lopetus oli onneks tollanen "sudden death", niinkun jossain toisessa ohjeessa oli asia ilmaistu.
Tykästyin malliin niin kovin, että puikoilla onkin toinen Aurora. Yksivärisenä, oikeestaan kaksivärisenä mutta siis solideista langoista. Siinä näyttäis toi pintakuviokin tulevan esiin hyvin paljon paremmin. Siitä sitten lisää seuraavalla kerralla.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Viimeinen mammutti

 Miksi tämä kirjottaminen on nöin vaikeeta? Mitä mä tarinoin tähän? Aloin jo kirjottamaan meijän treffeistä, mut sit huomasin etten saa niistä kirjotettua ku kaks lausetta. Oltiin syömässä ja leffassa. Leffa ja ruoka oli molemmat hyviä.
Sit aloin kirjottaa kuinka mua ihmetyttää miks kaikki mummot kertoo niiden iän. "Mun tarviis saada tällanen juttu ...oon jo kahdeksankymmentä vuotias." Mitä tohon pitäs sanoa? Ai oot jo NIIN vanha! Wautsivau! Tekis toisaalta mieli aina sanoo et "Mä oon kakskytäviis ja tässä on näitä juttuja mitä kysyit". Nii ja sit mua ihmetyttää myös se et miten paljon ihiset kertoo asioita. Sellasia juttuja mitkä ei oikeestaa liity yhtään mitenkään yhtään mihinkään. Tässäkohtaa mainittakoon, et työsopimuksessa lukee "myyjä". Ei siis mitenkään siihen myytävään asiaan. Ykski täti rupes mulle yks päivä selittämään jotta lapsenlapsi opettelee nyt käymää potalla ja sit se kertoili et minne kaikkialle on sattunu "vahinkoja". Minkä takia tommonen tieto pitää jakaa täysin vieraalle, nuorelle, ihmiselle. Okei, Mummous on varmaan tosi jännää mut COME ON! Jos tekee mieli jutella ni eikö vois valita jonku yleisen aiheen..sään tai jotain...

Tein Geyshirin. Mulla jäi mieleen westknitsin joku feissaripäivitys, jossa oli kuvia Islannin värikkäistä taloista. No muutama päivä tän päivityksen jälkeen menin bussilla vahingossa päättärille, koska bussi oli niin täynnä etten päässy sieltä ulos. Eipä siinä mitään, kävelin Eirassa sitte ja kiinnitin erityistä huomiota talojen väreihin. Siitä se ajatus sitten lähti.

Lanka Snurresta, jossa on siis maailman mukavin myyjä. BC Garnin Semillaa, joka on 100% villaa. Vajaa kerä kaikkia värejä. Hyvä lanka mielestäni.

Venytin tätä lauanai iltana petauspatjan alle. Sulo minua siinä autteli ja havahtui, "HEEEEEI, sä virutat näitä mun alla! Ei ihme, että mulla on selkä kipeenä! Mä oon vähän niinku se jonku sadun prinsessa, se jolla oli 100 patjaa ja yks herne siellä patjan alla" Muah! Totesin pitäväni siitä, että hän vertaa itseään prinsessaan. Aion kyllä jatkossakin viruttaa näitä trinsessan alla, koska se ei pyöri unissaan.

Tämän kuvan kaulahuivi on vääryydellä virutettu


Omistan tän biisin itelleni. Sulo on nimittäin alkanu mua kiusaamaan mun nukkumisesta. "Sun pitää nyt mennä nukkumaan et saat keveet 12h yöunet". En minä lauantaisin (tai vapaapäivinä) todellakaan nouse ennen kaheksaa ylös, ellei oo ihan pakko. 

tiistai 11. syyskuuta 2012

Picard

Hiiohoi.
Nykäsin kuulkaas taas uuden huivin. Light in shadows. On hieman eri kokoinen ku se edellinen. Pituutta yli 1.50m ja syvyyttä sellanen 70cm. Langoista piti alunperin tulla jonkunsortin villatakki, mut päätin etten ala tekemään koska stressaisin kuitenki et riittääkö lanka. Eihän se olis kyllä riittänyt. Tähän meni kaks kerää tota keltasta alpakkaa ja yks kerä tota luumua. Yks luumukerä jäi vielä yli. Aion tehdä siitä pipon, jahka pipoinspiraatio iskee. Mun piti tässä samalla esitellä myös mun kirppikseltä löytämäni "isojen tyttöjen takki", mut muistin tän asian vasta nyt.
Semmone. Sulolla on ny ollu onnenpäivät ku kutonen näyttää Star Trekkiä. Viikonloppuna oli sarjakuvamessutkin. Toi osti iison kasan x-ryhmää ja muutaman bätmäninki. Ollaan nöröilty nyt oikee olan takaa. Kaikenlisäks kirpparilta löyty R2D2, joka pitää ääntä ku sen ohi kävelee.

Nyt mä alan tekemään jotain kapteeni Haddockin innoittamaa.

perjantai 3. elokuuta 2012

Voi kengät!


Huah. Häät on tanssittu ja kenkäongelmat ovat historiaa. Totaalista historiaan tosiaan. Rakas sisareni johdatti minut turmion teille. Nettikenkäkauppaan nimittäin. En ajatellut ostaa sieltä mitään, kunhan kattelisin vaan.
Joopa joo. Oon eBaysta kattellu Batman kenkiä ja kauhistellut postareita ja itkeny itteni iltaisin uneen ku ei oo ollu kokoja. Nyt sitten tässä turmion kaupassa oli alennuksessa oikeeta kokoa. Jee! Pakko saada vielä joskus harmaat conssit, jossa toisessa jalassa Jokeri ja toisessa Batman. Nää yksilöt on ny ollu pari päivää käytössä ja ainakin täällä kotioloissa saanut kateutta osakseen. Kuinka voi yksi ihminen tulla näin onnelliseksi kengistä?

Meillä oli töissä eilen avajaiset. En edes muista millon viimeks oon ollu yheksään asti töissä. No eilen olin ja tänään kans. Harmittavaa sinänsä, koska Sulo tekee aamuvuoroa -> ysiltä nukkumaan, mimmi tulee kotiin vaille kymmenen. Eilen astuin ovesta sisään ja mikä minua odottikaan? Kenkälaatikko aseteltuna keskelle lattiaa ja laatikon päällä kortti ja leffa. Bronson, jossa ah, Tom Hardy. Kyllä, minä pidin Tompasta jo ennen Dark Knightiä. 
Kortin sisällä viesti pääpiirteissään:
"Uunissa on "Bätlättyjä"* ja lisukkeet kylmässä. Kantsii kattoa toi Bronson. Tom Hardy on ihan hullun hyvä! Siis oikeesti ihan älytön.
*kyseessä on jälkiruoka
ps. sori kun ei oo kermavaahtoa!"
Awws!


torstai 21. kesäkuuta 2012

Kirjoitin vähän

"Ai etsä oo blogannu meijä mahtipäivästäkää!?" Kuului kommentti tässä päivänä eräänä, ku valittelin Sulolle etten oo kirjottanu tännekää mitää pitkään aikaan. Syy hiljaisuuteen on laiskuus. Laiskimus ja uus duunimus. Ihan kivaa on, kiitos kysymästä.
Kaiken lisäksi Känkkäränkkä on piipahtanut mun luona parina päivänä. Kuningatar EI kävi myös. Olen uhri. Ykski päivä oli niin paha känkkis, ettei se lähteny muuten ku salmiakilla. Onneks on Akin kiska. (kiskan nimi ei oo oikeesti Akin kiska, nimi "Aki" tulee puotipuksun kiesin rekisterikilvestä :D). Oon kuullu et, pieni paha noita saattaa jopa laittaa kengät vääriin jalkoihin ja sit se voi myös saada ruuan maistumaan pahalta. Niin ei käyny mulle, selvisin onneks vähällä...tälläkertaa.
Oon kyllä tässä viimepäivinä tullu sellaseen tulokseen et Sulosta tulee joskus kyl niin mahtifaija. Eräski aamu heräsin hirveesee niskakipuun, en ees ite tajunnu vaikeroivani, Sulo pomppas kärppänä pystyyn ja toi alta aikayksikön lämpökissan ja troppia. Ja sit myös se et kävi hakemassa salmiakkia. Me ollaan puhuttu usein (no ei nyt niin usein, mut aina sillontällön) et millasia meistä tulee vanhoina. Sulo aikoo olla RokkiVaari ja soittaa lapsen-lapsen-lapsille BlackFlagia ja Mastodonia. Mä en oo ihan vielä kokonaan päättäny millanen musta tulee. Tosi khuul ainaski, mut ei nolo. Aion seurata aikaani sit ku oon vanha. Nii ja sit mä osaan jo sillon kävellä korkokengillä ni viilettäisin tyylikkäänä mummona mun lentoautolla (mulla on silloin myös lentoautokortti) jonnekki kahvilaan juoruilemaan hyväntahtoisesti Mummo Koon sekä Lady ex-Gootin kanssa.

ENivei, meidän mahtipäivä oli siis viime lauantai. Mahtipäivä tunnetaan myös nimellä "Se päivä jonka aikana Sulo teki enemmän asioita kun koko viime kesälomalla yhteensä"
 Aamulla muumien jälkeen Sulo ehdotti et mentäs pyörällä Tapiolaan Grilli Toroon. Oltiin himoittu jättipihvejä jo pitkään. Yllätyksekseni herra suostui lähtemään pitkälle matkalle pyörällä. Sainpa sen jopa houkuteltua muutamalle matkan varrella olevalle kätköllekin.





Vaan kuinkas sitten kävikään? Kello löi 12 kun saavuimme Grilli Toron oven taa. Ovessa lappu kesän aukioloista. "Lauantaisin ravintola avaa ovensa klo 14" V*TTU! Ei siinä muuta voinut kun hakea Siwasta Jättikset ja astella aurinkoon miettimään seuraavaa siirtoa. Takaisin-Kotiin- vaihtoehtoa ei ollut. Jätettiin pyörät ravintolan nurkalle ja käpsyteltiin kohti ostaria, ajatuksena käydä höhöttämässä Super Hot Lips-pornokaupalle. Sulo heitti ajatuksen kaljasta. Mikäs siinä. Heittäydyttiin oikee hurjaks ja ihan extempore käytiin juomassa HotLipsin viereisessä pubissa päärynä ja omenasiiderii. Kyllä oli pitkästaikaa hyvää. Aina välillä voi kaksi täysi-ikäistä ihmistä juua siideriä.
Mietittiin seuraavaa siirtoa. Onneksi Sulon uus puhelin osaa ettiä paikkoja. Ajatuksena oli lähteä katsastamaan jonkinsortin käsityöliikettä Tapiolan "keskustasta". Ylläri, se oli kiinni. Napattiin Tapiolan keilahallin kätkö ja suunnattiin kauppakeskukseen. Sisällä piti olla joku pelikauppa. Ei ollu ei, mut onneks löyty ihan mahtis levykauppa. Blue Vinyl muistaakseni oli sen nimi. Siinäpä sitten hujahti toinen tuhlattava tunti ihan mukavasti. Itse en läytänyt mitään (tai no löysin,mut nuukailin), Sulo osti taas muutaman kilon levyi. Itepähän kantaa, tuumasin. Vieläpä tuo tänään julisti käyvänsä joku päivä lomalla siellä levykaupassa.
Lampsittiin Toroon ja syötiin oikeen maittavat ja mahtavat piffit. En viitti mennä nyt yksityiskohtiin, koska mulla on jo muutenki nälkä :D

Paluumatka ajettiin eri kautta. Jotenki ajauduttiin villa elfiikin holleille ja yhtäkkiä, keskellä kaupunkia, tuttu tuoksu. Lehmänp*skaa! Mutkä nostalgiat! Lehmät löytyi näpsyaidan takaa. Aikamme ihmeteltyämme jatkoimme matkaa pitkospuiden päällä. Käytiin jopa lintutornissakin. Ja jossain mystisessä vajassa.
Vajan jälkeen loppumatka oli jotain niin tuskaa. Aurinko ei enää paistanut, hyttysiä oli miljardi, väsytti muttei ollenkaa ketuttanu!
All in all, yhden päivän aikana: Tehtiin ylipitkä pyöräretki, seikkailtiin, juotiin siideriä, kätköiltiin, levykauppailtiin, syötiin piffit, pyöräiltiin lisää, käytiin landella, käytiin lintutornissa, ruokittiin ja tapettiin hyttysiä..kaikki tämä hyvässä seurassa!

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Play loud aka. fiiliksiä osa 2

Päivinä jolloin vettä sataa ja tuulee joka suunnasta. Silloin kun on toista ikävä, vaikka se just vasta lähti. Aina kun pitää miettiä. Silloin kun ei tarvii lähteä mihinkään. Kun saa sanottua asian, joka on painanut mieltä jo viikon. Silloin kun odottaa toista kotiin. Kun juttellaan ystävättären kanssa henkimaailman asioista, kuoleman jälkeisestä elämästä ja evoluutiosta. Kun haaveilee ja unelmoi. Varsinkin sillon kun maailma tuntuu epäreilulta ja kiukuttaa. Muutenvaan on sellanen fiilis. Kun kaihottaa. Kun väsyttää niin perkeleesti. Menkkakivut ja pms angsti. Se hetki kun tietää tasan tarkkaan mitä tekee ja kuinka sanoo.
Voitteko kuunnella tota ääntä?

Nyt ravistan itseni mietteistä ja lähden sadetta uhmaten ogeliin kätköille, saatanpa poiketa lankamaailmassakin.
Ens kerralla toivottavasti jotain valmista.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Käytätkö raidallisia housuja?

Kyllä jos saan heittää sinua kakulla!

 Käytiin Sulon kaa vähä kirppuilemassa vuoden ekaa kertaa Vermooossa. Tälläkertaa myyjiä oli tosi paljon. Tavaraa...noh, lastenvaatteita, vanhempaa väkeä ja romuja. Sulon mielenterveyden vuoksi en viittiny ihan jokaista mielenkiintosta rekkiä kiertää. Eikä se oikeestaan edes haitannutkaan. Kuitenkin jo päällepäin myyjästä näkyy millaista kamaa myynnissä saattaa olla.
Meillä on projektina etsiä taulu. Taulun pitäisi esittää henkilöä, mielellään kaljua. Voi olla tukkakin, muttei pitkä, ei partaa eikä mielellään viikisiä. Jos viikset niin pienet. Puhuttiin et Kekkonen olis hyvä, sais hienot linjat :D Taulun henkilön ei tarvitse olla sotasankari tai rikas. Eikä teos tarviis olla hirveen kallis. Vinkatkaa jos näette jossain kuvaukseen sopivan hahmon. Nainen käy myös, mutta miestä haetaan ensisijaisesti.

Sunnuntain kirputtelut painottui siis enemmänkin "heräteostoksiin kaikille", tavallisesta "ihanaa itelle"-aatteesta poiketen. Sulo löys Hullu-Antille jonkun kahden euron pelin (pleikka kakkoselle Metal Gear Solidin, josta tiedän sen että Solid Snaken vihollinen jossain osassa on ukko nimeltä Oselotti, joka ampuu revorvereilla ja naukuu) ja itselleen Hunter S Thompsonia. Yhdessä löysimme Jusalle Hipster-Spongebob teepaidan. Olisin halunnut sen itselleni :( MUTTA, kuten kuvasta näkyy, paita ei mene mun päälle.
 Itselleni olisin halunnut myös tämän Bättis sadetakin. Kui siisti takki voi olla?! Yhyy, koko siis 98/104. Muuten hyvä, mut hihoista lyhyt :D Ehkä sit ku jää Jusalta pieneks...
Näiden lisäksi paras löytö oli tää peli! Niin klassikko! Teini-ikää kovasti lähenevät tyttöset katto mua vähän oudoksuen ku hihkuin onnesta "EII!! TÄÄ ON NIIN KLASSIKKO. Maailman paras peli! Paljon pyydät?" Eurollahan se lähti. Peli on nimeltänsä siis 52 hauskaa kuvallista kysymystä ja vekkulia vastausta. Mä muistan kuinka me Emmin kanssa pienenä pelattiin tätä jääkaapin edessä ja meillä oli niiiin hauskaa! Kaks pakkaa, toisessa kysymykset ja toisessa vastaukset, toinen kysyy ja toinen vastaa päälimmäisellä kortilla. Yksinkertaista, mutta niin hauskaa! Pelattiin Sulon kanssa kaks kierrosta ja nauroin ihan kokoajan. Suosikkivastaukseni "Kyllä, kun olen pimeässä hiilikellarissa ja lakritsani on kadonnut"
Varo vaan Matsu, pääset tädin kanssa pelaamaan :DD

torstai 17. toukokuuta 2012

When we fall

Tulin vaan jakamaan teidän kanssanne hyvän biisin:


"When we fall down again
When we stand tall to face the end
"

Käytiin viikko sitten kattomassa bändiä tavastialla. Keikka alkoi jossai puol ysin maissa ja ku kahdentoista aikaa ruvettiin lähtee paikalta ni bändi jäi viel soittamaan. Astetta pidempi keikka. Meinasin pyörtyä. Salissa oli astetta huonompi ilma. Harmittavasta takaiskusta huolimatta oli kyl hyvä keikka. Puhuttiin kotimatkalla Sulon kanssa, et ainaki laulajasta on pakko tuntua hassulta, ku voi puhua äidinkielellään niin et suunnilleen kaikki ymmärtää. Ruotsalaisia meinaan. Mä en kylläkään tajunnu ihan kaikkia juttuja koska en saanu mitää selvää Ruotsin-ruotsista xD Olisin halunnut jakaa teidän kanssa "You are the beginning" kappaleen, mutten löytänny sitä juutuubista. Ens kerralla sitte.

Meillä oli tänää jännä päivä. Käytiin hok-elannon kustannuksella lintsillä hurjastelemassa! Viimevuodesta löytyy kuva materiaalia vanhasta blogista. Jänishousu-Sulokin uskalsi hurjaan laitteeseen (joka ei mennyt pää alaspäin)! Tapamme mukaan me tytöt käytiin sitte hurjemmissa laitteissa. Space shotissa (mikä uus nimi on?) oon viimeks käyny varmaan 10vuotta sitten ja ihan yhtä kamalanihana oli! Ukko piti kans käydä hurjastelemassa. Se on ihan hirveeeeeee, mut niin ihana ja sellanen öhöhö-hahah-ei v*ttu-fiilis laitteen jälkeen. huah. Odotan vaan sitä hetkeä ku neiti ekaluokkalainen pääsee hurjiin laitteisiin, mun maha/pää ei kestä lasten pyöriviä härveleitä.

NYT mä alotan Nypon huivin ihanasta keltaisesta vaihtari VauvaAlpakasta!

ps. Parasta nyt: Kummipojan kanssa riehuminen sekä
"Kuka minä olen?
-imMI
Kukas sinä olet
-uSO" -leikki

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Kuulumisia

Heipsan heij, piiitkästä aikaa taas.
Täytyy näin heti alkuun ilmottaa et neulomishommat on jääny vähän taka-alalle. Mulla on nyt nimittäin ollu niin paljon aikaa tehdä kaikkea muuta. Lue: Katsoa How I Met Your Motheria, katsoa Game of Thornesia, pelata pokemon silveriä tietsikalla, suunnitella juhlia, suunnitella risteilyä, juhlia ja risteillä.

No oon mä pikkusen neulonutkin. Menetin nimittäin Stephen West neitsyyteni. Bongasin Raverlystä äijän ilmasen Groove huivin mallin. Kävin muuten viikko sitten uudessa Villavyyhdissä. Huah. Ihana paikka, vie kaikki mun työttömyysmassit, mut ihana. Luksusta kaikkialla.Ostin pari vyyhtiä Cascaden "Hertiage" sukkavahvuista merino/nylon lankaa pinkkinä ja tummana minttuna. (Mintulta puuttuu ohje!). Ihan vaan Groovea ajatellen. Syyhkin onnessani menemään mustalla ticolla ja pinkillä merinolla, kunnes huomasin et KAS olen tehnyt väärin (melko pitkälle, tottakai) ja purin koko homman. Vaihdoin värit toisin päin ja homma jatkuu....Groovesta lisää myöhemmin...

Joo-o. Pidettiin tosiaan Sulon 25v-synttärit/ Mimmin tuparit. Valmisteltiin huolella. Kutsuttiin feissarissa iso liuta kavereita, mä leivoin pari kakkua, Sulo siirsi musiikkia soittolistalle,valittiin vaatteet, värjäsin tukan, parturoin Sulon keesin, suunniteltiin, mietittiin erityisruokavaliot (lue: kasvisvaihtoehto), suunniteltiin boolit, järkkäiltiin ja jännäiltiin, odotin et nään ihanaisia taas pitkästä aikaa.Kymmenen ihmistä oli ilmoittautunut (+avekit). Vaan kuinkas sitten kävikään? Eipä käyny ketään ei. V*ttu. Niin siis mun kavereista ei käynyt ketään, kukaan ei ilmottanu ettei tulekaan. Kaikenkaikkiaan kuuden tunnin aikana täällä kävi neljä ihmistä...Sulon kavereita. Voittajafiilis. Katkera tilitys. Niinku eräälle Sulon kaverille sanoin: "Onneks ei järkätty niitä yllätyshäitä" ;). Kalu vaan tuumas, et sil olis ollu aika vaivaantunut olo ainoana todistajana xD Seuraavana aamuna meillä oli hirveen hauskaa "Mä näin sellasta unta et pidettiin bileet, eikä kukaan tullu sinne!"
(Mä näin oikeesti sellasta unta et sain vauvan, jonka syntymäpaino oli 2,90kg ja se nimettiin hätäkasteessa Villeksi. Ei sillä oikeesti ollut mitään hätää, mut semmonen tapa vaan oli. Nimen olis saanu sit myöhemmin tottakai muuttaa, en vaan kerenny sinne asti ku heräsin. Olis ollu kyl kiva tietää mikä siitä olis tullu...)

Käytiin täs alkuviikolla Ruotsissakin. Tultiin tänään aamupäivällä. Perinteisen kaavan mukaan meni. Sulo himoshoppaili ja mulla meinas palaa käämit ku en löytäny vanhasta kaupungista Österlånggatania. Lankakauppoja hain nimittäin. Muutaman tunnin epätoivoisen harhailun jälkeen katu löytyi! Käytiin tosin välissä "uudella puolella" vaatekaupoissa ja Burger Kingissä.
Luin tänään kotona Ullaneuleen jostain artikkelissa et just nää kaupat missä käytiin oli kaikkein huonoimmat ja "turisteilta rahat pois" meiningillä varustettuja mestoja. Enpä tiedä. Ihan mielelläni kannoin kruununi näihin liikkeisiin. Enkä mä nyt mitään TimanttiLuomuAlpakkaMerinoVauvakaninensikarva-lankaa hakenutkaan. Jotain kivaa, jota ei ihan jokaisesta Helsingin kaupasta löydy. Kuvat on otettu hytin valossa joten lisätkää mielessänne väreihin 1000% lisää syvyyttä (tai jotain väriastetta?)
 Österlånggatan 30, Sticka. Kaksi vyyhtiä BC garnin Jaipur Silk Finoa. Tämä siis 100% mulperisilkkiä. Nam. Helmenharmaa ja...hmm oliskohan toi toinen sitte joku Rubiinihtava Lila. Näissä on noin 300m/vyyhti joten nää neuloutuu huiveiksi. Joksku ihanaksi...ehkä satsaan Westiin.
 Östelånggatan 11, Anntorps väv. Sieltä mulle löyty kaks vyyhtiä ruotsinvillaa. En todellakaan muista mitä nää oli. Toisesta vyyhdistä ei oo yksityiskuvaa, mut se on toi tosi haljakan näkönen vyyhti tossa yläkuvassa. Halju on todellisuudessa haalea minttu, joka ei näytä yksinään milään ,mut esim ruskeen vieressä toooosi herkku. Tää toinen on sit tällanen liukuvärjätty suklaasta beigen kautta tollaseen ihanaan välimeren siniseen menevä. Muistakaa taas, kuvissa superhuono valo.
All in All, hyvä reissu. Sulokin sai vähän miehenmallia VaimonhakkaajaLäskistä, joka buffapöydässä kovaan ääneen sano vaimolleen hakkaavansa tämän hytissä, jahka ruuat on saatu syötyä. Porsas oli kuulemma tosi hyvää ja mureeta tosin. Äijä jatkoi rehaamista yökerhossa...ja käytävillä, ja hississä ja puhelimessa.... Paluumatkalla pariskunta käveli käsikädessä ja tanssi valssia, eikä vaimollakaan näyttäny olevan mustaa silmää.

ps. Jos tää bloggaaminen taas tästä lähtis..
pps. Ei oltas järjestetty yllätyhäitä muutenkaan.
ppps. Ei pahalla mut ärsyttää.

tiistai 24. tammikuuta 2012

Tiistai

 Hellurei! Long time no see, long time no ABC. Lievää neulomiskriisiä on tässä pidellyt. Kaikki ohjeet on joko nähty tai muuten vaan tylsiä. Samoin mun kaikki langat. Kaikki arkussa olevat langat on joko ihan tyhmiä tai samaa lankaa on liian vähän. Kriisin keskellä kävin vierailulla Novitan liikkeessäkin. Eipä siellä mitään uutta. Huomasin Kid-mohairin palanneen takas valikoimiin. Ihan kivoja värejä, mut siitä lähtee sitä nöhtää niin kauheesti et se on enemmänkin sellanen kesäinen ulkoilma-KiPpaus lanka. Alepuolella näytti olevan Puroja (viimeksi tulleita "uutuus"värejä) ja muutamia kivoja värejä (leijona,liila, harmaa) Rose mohairia halvalla. En ostanut, täytyy käydä joku päivä hakemassa. Epätoivoissani nappasin mukaani pussillisen uutta ekokierrätysmaailmapelastuu-Hankoa boleron verran ja väärällä kierteellä varustettua leijonankeltaista Floricaa...varoituksista huolimatta. Tossa ne nyt on ollu säkissä viikon verran. Ohjeet puuttuu. Vinkatkaa, jos tiedätte jotain kivoja pitsivillatakki malleja.

 Oon saanu aikaan jotain valmistakin. Jee. Ohje löytyy tuttuun tapaan Reverlysta nimellä Tripinnate shawl. Malli oli kyl mukavaa neulottavaa. Kuten kuvasta näkyy, sama mallikerta toistuu kolme kertaa joten ohjetta ei paljon tarvinnu vilkuilla. Oikein hyvä Game of Thornes/Poliisit/Muumit/Lainvalvojat/CSI neule. Bussiin en kyllä ottais.
Pikalaskennalla huomasin viisi virhettä. En nyt jaksa välittää niistä. Pitsihuivia kun on niin kettumaista purkaa. Tuumasin tehdä jossain vaiheessa vielä mustan..ja aion revittää sen BÄTMÄNin logon tapaan. Saa Sulo olla kateellinen.

Lankaa meni aikalailla tasan yhden TicoTicon verran. Tää on ensimmäinen itsevärjätty Tico projekti. Lanka oli neulottaessa ihanan pehmeää...villasekotelangaksi. Ei jääny kiinni epätasaisiin kynsiin tai kuivaan ihoon, niinku valmiiksi värjätty siniruskea jäi..
Värjäykseen käytin muistaakseni happovärejä. Yllätyin erittäin positiivisesti siitä, ettei liotuksen aikana päästäny väriä juuri nimeksikään.
Hyvä Minä!

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Ketuttaa!

 Sain joulupukilta aivan älyttömän makeen lahjan! Neulepuikkopussin! Vallankumouksellinen kapistus. Vaikken kettukarkeista niin välitäkään ni tää on kyl iiihan sairaan hiaano. Puikkopussi mahtuu täydellisesti KIPpaus kassiin. Voin sit lähette tyylikkäänä KIPpari retkelle kaikkine tarvikkeineni.
Kaikki puikot mahtu kivasti sisään. Nyt ei tarvi Sulonkaan kattella pyöröpuikkoja keittiönpöydän vaasissa. Lahjan mukana tuli aina-niin-tarpeellinen puikkomittari, jollaista mulla ei ennen oo ollutkaan, pitkä rivi erillaisia silmukkamerkkejä, parit pyöröpuikot, ompeluneuloja sekä tylppä kanavaneula! Tylppä neula tuli sekin todellakin tarpeeseen. Mulla oli nimittäin ainoastaan yksi neula ja sekin kärjestä pikkasen ruosteessa xD Yläkerran taskuihin mahtuu vielä jotain pientä ja tarpeellista. Kyllä mun ny täytyy käydä Lankamaailmasta itelleni ne kurkisakset. Täytyyhän neulojan first-aid-kitissä olla sasset...sellaset tyylikkäät! Eikä mitkää iksun kolmen euron sakset xD
Seuraavana hankintalistala onkin joku style kansio, johon voin laittaa kaikki mun neuleohjeet. Ei tarvis varjella mitää kämästä vanhaa ussan vihkoo...tai katella tota ylitäyttä kansioo. Isoin homma on järjesteleminen... Huah. Noh, mulla alkaa ny työttömyyspäivät ni mullahan ei mitään muuta ookaa ku aikaa.
Työttömyyspäivillä mulla on aikaa myös testivirkata uus kettu oman ohjeen mukaan. Ehkä saan jonku toisenki työttömän testivirkkaajan...? xD
Tosiaan. Valmista tuli. Lankana tummanpunainen vironvilla, jota meni noin 100g. Pikkasen valkoista ja aavistus "mustaa". Lainausmerkeissä siksi koska alotin koivet pimeessä ja päivänvalossa huomasin 'mustan' olevankin tummansinistä. Päätin jatkaa tummansinisellä linjalla, koska sithän se vasta hölmön näkönen olis olluki jos etutassut olis eriväriset. Oon kyl toosi ylpee itestäni. Häntä onnistu kyl tosi hyvin.Taidanpa muuten testivirkata ohjeen niin et teenki suden. Ei oo sit kahta samanlaista foksia.

Muutama jälkijoululahja tarvis viel tehdä. Tai no eihän mun oo pakko, mut haluun. Entisille duunikavereille jotain kivaa. Jotain sellasta mukavaa, ettei mulle tuu ressiä niitä tehdessä. Ajattelinkin käärästä pakettiin aivottoman bussineulehuivin sekä toissapäivänä alotetun teenpä-ihan-muuten-vaan-ja-muutenki-kivan-värinen-lanka-neuleen pakettiin. hihi.
Sain joulupukilta aivan ihanan Vellamon hunajankeltasen (viralliselta nimeltä "vilja") merino vyyhdin, jolle pitäs kattella arvoisensa huivimalli. Jipii.

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Matkailua

Kävimmepä maanantaina leidiporukalla Virossa.Viimeinkin päästiin lähtemään.Monen vuoden "Pitäs mennä käymään"-suunnittelun jälkeen. Kässäteemalla siis. Matkaan kuului myös shoppailua liikkeissä joita ei Helsingissä ole. Päästiin rauhassa kulkemaan ja koluamaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat liikkeet. Useimmilla meistä on yleensä ollut herraseuraa mukana. Ei oo voinu niinku rauhassa kattella ollenkaan.  Nyt me vaan sit lähettiin. Kello soi maanantai aamuna kuuden aikaan. Laiva lähti kahdeksalta. Ei se lähteminen sen hankalampaa ollut xD Hauskaa meilä oli ja sääkin ihan kiva, kiitos vaan kysymästä.

Vihdoinkin päästiin käymään Karnaluksissa. Paikka oli niiiiin iso. En osannu kuvitellakkaan et siellä on niin paljon kaikkea. Ei pelkästään lankaa vaan myös ihan kaikkea muuta mitä kässäharrastelija saattaa kuvitella! Nauhoja, nappeja, nyörejä, organzaa, sormustimia, puikkoja, saksia, puuvillakankaita, fleeceä, ompelulankoja, helmiä....Jos joskus meen naimisiin ni käyn kyllä sieltä kaikki koristeet kutsukortteihin ja muuhun. Ostin kolme rullaa tikkauslankaakin. 30senttiä kipale.Onnee vaan! Suomessa 2,30e, jos sekään riittää. Huah.Tikkauslankojen lisäksi Karnaluksista tarttui mukaan Addin 2,5milliset pitsipyöröt (kaks egee!), kauan haaveilemani kerrosmittari ja kaks kerää harmaata Austermannin Merino lacea. Mielestäni tätä samaa lankaan myydään ogelissa...Anyway, saan vedettyä huivilistasta helmen harmaan veke xD Kunhan siis saan sen tehtyä...mut eks tää lankojen hankkiminen tarkota sitä et huivi on jo puoliks valmis? :D

a) sininen huivi
b) musta huivi
c) kirsikanpunaien huivi
d) vihreä huivi
e) kauniin harmaa huivi (ei ole!), sellanen oikee helmenharmaa.
f) keltainen huivi
g) joku kaunis valkoinen huivi, esim hieman kultaan,vaaleenpunaseen tai siniseen  taittuva. Etsyssä olis taivaallisen ihana silkkilanka joka sopii tähän kuvaukseen.
h) ruskee huvi x 2. Suklainen ja beessi.

Vanhan kaupungin muurin kupeessa olevasta luottolankakaupasta (muah! oonhan sentään jo kaks kertaa käyny siellä) Mukaan tarttui kaks vyyhtiä vironvillaa. Luottokauppa sen takia et se myyjätäti on niin herttanen! Tarjoaa namujakin!
En vielä tiedä minkälaisia huiveja näistä tulee. Tekis kyl mieli kokeilla Revontuli-huivia. Haaveilin tekeväni sellaisen vielä jonain päivänä neulojaurani alussa. Itseasiassa yks päivä tässä tsekkasin huivin ohjetta. Revontuli ei näyttäny enää niin ihanalta! En enää nähnyt huivin tuomaa haastetta. Se ei enää näyttänyt hankalalta! Pikemminkin puuduttavalta. Loppupeleissä se on tooosi simppeli. Muille käynyt ikinä samalla lailla?
 

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Yhtenä iltana aikuiset lapsia ois


Oonko jo kertonu et kuinka kauheesti tykkään Bloc Partysta?! Tykkään ihan sikana!
 
"Baby, you've got to be more discerning
I've known never known what's good for me
And baby, you've got to be more demanding
Jump left"

Eilen oli ihana ilta. Tarpeeks viileetä, mut kuitenki sillai et teepassa ja ohuissa pitkissä housuissa oli hyvä olla..ja ennenkaikkea pysty pitää isoja kuulokkeita päässä. Pystyi neulomaan villaa pihakeinussa ilman et olis alkanu hadistaa.Pysty ylipäätänsä olemaan ilman ahdistusta. Tuli ihan mielettömät syksyfiilikset. Voi että.Tuli ihan nahkatakkia ikävä. 

Syksypuuskissani päätin nyt tässä aamupäivällä lähteä käymään Ogelin lankakaupassa. Syksyn uutuuksia ei ollu vielä tullut. Varmaan johtu siitä, että siel oli vielä kesä-ale päällä xD. LöL. 
Mun pitäs edelleen tehdä Sulon äitylille se huivi. Toiveina oli "ei villaa ja reikänen". Luulen et tässä lauseessa "ei villanen", tarkoittaa ei kutittava.Tein hänelle viime jouluna lahjaksi pakkasyö Purosta maailman helpoimman kaulurin.(Sehän on ainakin osiks villaa..) Ihmiset on kuulemma kehuneet kuinka värit sopii hänelle. Langassa on siis lilaa, sinapinkeltasta, turkoosia ja sinistä. Kelasin et haa, tiilenpunainen pitäs tulevan huivin olla. Ei oo löytyny sitä oikeeta väriä. Eikä löytynyt tälläkään kerralla. Prkl. Sit kekkasin, ite värjätty lanka. Se kokosininen. Ei oo tiilen värinen ei, mut hyvän värinen kuitenkin. Jessss! Kunnon hoitoaineliotus vienee kutittavuuden..
ENIVEI, saan olla ylpee itestäni. Mukaan tarttui vaan kakkosen pyöröpuikot. Ne oli -50%. Aika ylpee oon kyl. Niitä menin sinne oikeestaan hakemaan. Mun Mayflover alkaa olee valmis ja nyt on pakko päästä neuloskele lisää. Ei sillä, mulla on vielä "muutama" huivinranka tossa kesken xD Kelasin tehdä Aeolianin sille mudelle. S-kokoisen.
MayFlower on viimesen chartin puolessavälissä
Alotin eilen tekee Travelling womania. Lanka on kool-aidilla värjätty tico-tico.


Koskaan ei pitäis mennä pms-monsterina bussiin...tai kauppaan..tai ylipäätään minnekkään ihmisten iloille. Alkaa vaa ärsyttää aikuisten ihmisten käytös. Mennessä ogeliin bussissa oli ruuhkaa. No, ei se ihan sillai tupatentäynnä ollu mut kuitenki sillai et jokaisella kahen paikalla istu joku. Noh, mummopaikalla istu sellanen 40-50-vuotias mies REPPUNSA vieressä.Tottakai niin et ite istu ulommalla penkillä ja reppu oli ikkunapaikalla. RAA. Vitun tyhmät ihmiset!! En voi käsittää, täydessä bussissa!! Luulis et ku lähtee dösällä jonnekki ni ottaa sen riskin et vieras ihminen saattaa istua viereen ja pahimmassa tapauksessa sille vieraalle saattaa joutua sanomaan yhden lauseen.."anteeksi, jään seuraavalla....kiitos". K-a-m-a-l-a-aaa! On se kuitenki turvallista istua siinä reunalla repun vieressä. NNOH, bussiin nousi topakan näköinen vanhempi rouva. Oli pakko nauraa ääneen ku täti tuli miehen viereen ja tokas "Mie tulen tuohon siun vierees nyt istumaan, laita se säkkis lattialle siitä!" *tuhinaa ja muminaa miehen suunnasta* "No kiitoksii vaan, on se kuma ku aikuiset ihmiset ei osaa bussissa matkustaa!" Äijä meni IHAN punaseks ja Mimmi repes niin pahasti! Äijä vaan heitti mulle pahaa öögaa. LöööL. Must tuli välittömästi tän kukkamekko mummon suurin fani! Oikein! Hyvä mummo!  
Meille opetettiin jo ala-asteella kuinka bussilla matkustetaan. Olin liikuntaluokalla ja meidän opettajana oli eräs no, ihan tunnettu, jalkapalloilija. Ope oli varmaan kaks metrii pitkä ja hänellä oli melko kova ääni. Joka kerta ku mentiin koko luokka jonnekki ni ope piti kyl huolen siitä et bussissa käyttäydyttiin kohteliaasti. AINA jos tuli vanhempi ihminen bussiin ni jonkun piti antaa paikkansa pois et vanhus pääsee istumaan. Jos ei noussu ni ope huus bussin perältä et "*Lisää nimi tähän* pylly ylös penkistä! Sä oot nuori urheilija, sä jaksat seistä loppumatkan!" Ei mitään väliä vaik olis ollu sylissä sukset, pulkka ja luistimet, paikka oli annettava. Se oli niin noloa ku maikka tollai kiinnitti koko bussin huomion suhun! Nyt ku mietin ni tajusin et sehän ihan tahallaan puhu niin kovaa, et menee viesti perille! Neljännellä luokalla ei open enää tarvinnu huuta, kaikki osas automaattisesti antaa paikan pois. Maikka vaan nosteli peukkua ja hymyili. Oivoi.

ps. Parasta nyt: Illan leffatreffit.