Kävimmepä muutama viikko sitten erään ex-gootin kanssa lounaalla. Lounaspaikka oli lähellä Hakaniemen hallia ja kas vaan, hallia lähellä on myös eräs lankakauppa. Lounaan jälkeen suuntasimme jätskille ja "ihan nopeesti tohon Vihreään Vyyhtiin". Kas vain, sukkalangat tarjouksessa.
Yllätykseskeni ystävättäreni ei ihastunutkaan siihen musta-pinkkiin lankaan, vaan tähän vihreään.
- Vähänkö ihanat värit!
- Mä voin tehdä sulle siit sukat jos haluut.
-Joo!
Matkalla jätskikiskalle suunnittelin että tästä langasta on varmaan hauskempi tehdä muodolla leikittelevä pari. Skewit taas kävi mielessä, mutta muistin, että skewit hänellä jo onkin.
(Kyllä mä vielä jonain päivänä pääsen niitä Skewejä tekemään!)
Malliksi valitsin Partying it UP and getting it DOWN sukat. Toinen sukka tehdään alhaalta ylös ja toinen ylhäältä alas. Itse pidin enemmän partying it UPista.
Lankana tässä OnLine Supersocke Neon-two. Koko on reilu 40, jolloin lankaa meni n.60 grammaa. Koska ihminen ei voi lähteä yhden lankakerän kanssa pois kaupasta, ostin sitten itselleni sen musta-pinkin kerän.
Nyt alkaakin sitten armoton mietintä, matkaan on 12 päivää, enkä ole vieläkään päättänyt mitä otan matkaneuleeksi! Ääks.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Valmiit neulomukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Valmiit neulomukset. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 27. elokuuta 2014
lauantai 23. elokuuta 2014
Mä vien sut rannalle
Kaivelinpas päivänä eräänä taas vähän stäshiä. Tiesin kyllä näiden Dropsin Cotton Lightien olemassaolon, ei siinä mielessä ollut ylläri. Ostin nämä joskus vuosi sitten jostain Dropsin puuvillakampanjasta. Angsti näitä lankoja kohtaan oli silti valtava. Raverlystä lueskelin kuinka kamalan halkeilevaa tämä lanka on ja kaikilla on ollu hirveen huonoja kokemuksia. Päätin että perkele, minä neulon nämä pois. Mitään kovin palmikkoista mallia ei kannata valita, tuumin.
Malliksi valikoitui Isabell Kraemerin On the beach. Simppeli ylhäältä alas paita. Oikein hyvä. Klikkasinkin suunnittelijan lemppareihin. Olenhan aiemmin tehnyt saman suunnitelijattaren Driftwoodin.
Lanka ei kyllä minun mielestäni halkeillut ihan hirveesti. Oli ehkä henkisesti valmistautunut niin hyvin. Tai voihan se olla niin että suutuspäissään ihminen kirjoittaa nimimerkin takaa hieman kärkevän arvion.
Lankaa tähän mainioon paitaan meni yhteensä 8,5 kerää. Neljä harmaata ja neljä ja puoli turkoosia. Harmaan kanssa piti vähän jänskäillä. Riitti kuitenkin. Ihan pieni nöttö jäi yli. Olin henkisesti valmistautunut tekemään viimeisen harmaan raidan punaisella. Arvelin että eriväristä raitaa ei kuitenkaan kannattais laittaa tuohon ruumiini kaikista leveimpään kohtaan. Jos olisin ollu oikeen fiksu, olisin tehnyt hihoihin yhdet punaiset raidat niin ei olis tarvinnu sydän kurkussa nipsutella.
Paita muuten vois olla aika lystikäs erivärisillä raidoilla. Ei millään hurlum-hei väreillä, vaan hyvin visusilmäillyillä sävyillä. Hmm, laitetaan harkintaan!
ps. 15 Päivää ja Toivomma ettei tulivuori tussahda.
Lanka ei kyllä minun mielestäni halkeillut ihan hirveesti. Oli ehkä henkisesti valmistautunut niin hyvin. Tai voihan se olla niin että suutuspäissään ihminen kirjoittaa nimimerkin takaa hieman kärkevän arvion.
Lankaa tähän mainioon paitaan meni yhteensä 8,5 kerää. Neljä harmaata ja neljä ja puoli turkoosia. Harmaan kanssa piti vähän jänskäillä. Riitti kuitenkin. Ihan pieni nöttö jäi yli. Olin henkisesti valmistautunut tekemään viimeisen harmaan raidan punaisella. Arvelin että eriväristä raitaa ei kuitenkaan kannattais laittaa tuohon ruumiini kaikista leveimpään kohtaan. Jos olisin ollu oikeen fiksu, olisin tehnyt hihoihin yhdet punaiset raidat niin ei olis tarvinnu sydän kurkussa nipsutella.
Paita muuten vois olla aika lystikäs erivärisillä raidoilla. Ei millään hurlum-hei väreillä, vaan hyvin visusilmäillyillä sävyillä. Hmm, laitetaan harkintaan!
ps. 15 Päivää ja Toivomma ettei tulivuori tussahda.
keskiviikko 13. elokuuta 2014
Kunnes kohtaamme
Olipa kerran Mimmi joka löysi Raverlyn ihmeellisestä maailmasta "Patterns" sivun takaa kohdan "Wiew your highlights". Käsitykseni mukaan tämä kohokohta hommeli jotenkin valitsee minulle sellaisia malleja jotka saattaisi kiinnostaa. Vähän niinkun kohdennettua mainontaa. Oli miten oli, Raverlyn velho ehdotti minulle suunnittelijatarta Zauberchaf-nimimerkin takaa. Voi jehna miten hienoja!! Mä jotenkin pidän sukissa enemmän palmikoista kun pitsistä.
Päätin, että neulon lyylin kaikki mallit.
Aloin urakkani sukista nimeltä Azurdrachen. Vaikeasta nimestä ja näyttävästä ulkonäöstä huolimatta tosi helpot tehdä. Kuvio on hyvin johdonmukainen ja jää mieleen ihan muutaman kerroksen jälkeen.

Itseään on niin hirmuisen hankala kuvata sukat jalassa. Sukkelssonit kumminskin on sellaset jotka herää eloon vasta kun ne laittaa jalkaan. Päällä tuollainen salmiakki-ainaoikein-meininki, nilkan sivussa ainaoikein-salama fiilis joka jatkuu kantapään loppuun saakka. Tykkään!
Lankana Lanitium Ex Machinan Glitter sock, uniikki väri nimeltä Burnt cinnamon. Lankaa meni n.60g.
Makeesta ulkomuodosta huolimatta nämä ei jää minulle. Olen asettanut itselleni tehtävän. Ex-gootti pitää sukittaa. Maailman tuulet häntä kutsuvat pariksi vuodeksi. NYT ei vielä ole aika vuodattaa eron kyyneliä.Tai mitäpäs minä itkemään, nykyään kun voi pitää niin hyvin yhteyttä feissareiden, whats upin, skypen, mailin, etanapostin jne kautta. Ja mikä parasta, lento sinne ei kestä kun pari tuntia, saattaahan sitä ihminen pistäytyäkin...
No, vielä ei ole aika miettiä sitä asiaa ollenkaan.
Päätin, että neulon lyylin kaikki mallit.
Aloin urakkani sukista nimeltä Azurdrachen. Vaikeasta nimestä ja näyttävästä ulkonäöstä huolimatta tosi helpot tehdä. Kuvio on hyvin johdonmukainen ja jää mieleen ihan muutaman kerroksen jälkeen.
Itseään on niin hirmuisen hankala kuvata sukat jalassa. Sukkelssonit kumminskin on sellaset jotka herää eloon vasta kun ne laittaa jalkaan. Päällä tuollainen salmiakki-ainaoikein-meininki, nilkan sivussa ainaoikein-salama fiilis joka jatkuu kantapään loppuun saakka. Tykkään!
Lankana Lanitium Ex Machinan Glitter sock, uniikki väri nimeltä Burnt cinnamon. Lankaa meni n.60g.
No, vielä ei ole aika miettiä sitä asiaa ollenkaan.
ps. Parasta nyt: Valkosuklaa-vadelma-muffinit
sunnuntai 10. elokuuta 2014
Töpsykkäät
Tilasin (tai siis Sulo tilasi minulle) Amazonista minulle hyvän sukkakirjan. Knitting socks with hand painted yarns on kirjasen nimi. Meinasin neuloa kirjan kannesta kanteen. Aloitinkin erästä toista mallia tässä jo itseasiassa muutamaan kertaankin mutta ei onnannut, ohjeeseen oli luiskahtanut virhe. Nyt errata kourassa uudestaan.
Nämä sukat ovat nimeltään Spot check socks.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin ärsyttävä malli. Ärsyttävä koska en itse ollut keksinyt moista. Lankana Madame tricoten Merino gold mustana sekä piratenwollen sukkalanka jämä joka jäi Gladereista.
En tiedä oliko nyt vika vaa'assa vai punnijassa mutta laskelmieni mukaan mustaa meni 40g ja värikästä vain 18g.
Suosittelen tekemään kokoa isommat kun tavallisesti. Pintakuvio ei oikeen jousta ja nää on mulle hiukka liian naftit. Tarvii koklaa vielä kastelua jos sen jälkeen olisivat vähän rennommat. Onneksi on olemassa eräs esiteini jonka jalkaan nämä vois sijoittaa.
Oikeesti nää sukat on tosi hienot. Itsestään on vaan niin hirveän hankala saada sukkakuvia.
Nyt sijoitan itseni, paidan raadon, Shelcokin ja Watsonin partsille tutkimaan Baskervillen mysteeriä.
ps. Parasta nyt: Dr.Whon neloskauden eeppinen päätösjakso.
Nämä sukat ovat nimeltään Spot check socks.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin ärsyttävä malli. Ärsyttävä koska en itse ollut keksinyt moista. Lankana Madame tricoten Merino gold mustana sekä piratenwollen sukkalanka jämä joka jäi Gladereista.
En tiedä oliko nyt vika vaa'assa vai punnijassa mutta laskelmieni mukaan mustaa meni 40g ja värikästä vain 18g.
Suosittelen tekemään kokoa isommat kun tavallisesti. Pintakuvio ei oikeen jousta ja nää on mulle hiukka liian naftit. Tarvii koklaa vielä kastelua jos sen jälkeen olisivat vähän rennommat. Onneksi on olemassa eräs esiteini jonka jalkaan nämä vois sijoittaa.
Nyt sijoitan itseni, paidan raadon, Shelcokin ja Watsonin partsille tutkimaan Baskervillen mysteeriä.
ps. Parasta nyt: Dr.Whon neloskauden eeppinen päätösjakso.
maanantai 28. heinäkuuta 2014
Hovineitonen
Blörgh. Ällöttävää istua tällä nahkatuolilla pöksyissä. Talvella voi sitte muistella kuinka kesällä oli kamalan kuuma.
Talvella voin myös muistella sitä kuinka alotin toukokuussa sukkelssonit jotka sain heinäkuussa valmiiksi. Pientä angstia oli näiden kanssa kyllä. Plus parin viikon neuleplääh. Lisäksi näiden neulomista vaikeutti oma sooloilu. Eihän sitä ohjetta nyt voi herranjumala seurata. Siittää ku pikkasen joka kolmannella duunimatkalla vilasee ohjetta. HEH.
Langassa ja mallissa ei tietenkään ollut mitään vikaa.
Nämä ovat siis sovelletut Hovineidot. Eihän sitä kelleen tarvii kertoa että nää on vähä väärin tehdyt..? Lankana Handu Ilun erikoinen värissä syklaami. Kyllä, nämä kimmeltävät. Väri on vissiinkin Totinen Syklaami. Ex-goottiystävättäreni visusilmää hivelevä väri. Lankaa näihin kului 55g, saan ex-gootille tehtyä jämistä vielä raitasukat vaikka.
(nyyh, välimatkamme pitenee muutamaksi vuodeksi, mikä parhain syy neuloa auf wiedersehen juttu)
Talvella voin myös muistella sitä kuinka alotin toukokuussa sukkelssonit jotka sain heinäkuussa valmiiksi. Pientä angstia oli näiden kanssa kyllä. Plus parin viikon neuleplääh. Lisäksi näiden neulomista vaikeutti oma sooloilu. Eihän sitä ohjetta nyt voi herranjumala seurata. Siittää ku pikkasen joka kolmannella duunimatkalla vilasee ohjetta. HEH.
Langassa ja mallissa ei tietenkään ollut mitään vikaa.
Nämä ovat siis sovelletut Hovineidot. Eihän sitä kelleen tarvii kertoa että nää on vähä väärin tehdyt..? Lankana Handu Ilun erikoinen värissä syklaami. Kyllä, nämä kimmeltävät. Väri on vissiinkin Totinen Syklaami. Ex-goottiystävättäreni visusilmää hivelevä väri. Lankaa näihin kului 55g, saan ex-gootille tehtyä jämistä vielä raitasukat vaikka.
(nyyh, välimatkamme pitenee muutamaksi vuodeksi, mikä parhain syy neuloa auf wiedersehen juttu)
Ihan kivat näistä jokatapauksessa tuli.
sunnuntai 29. kesäkuuta 2014
A dragon in crow's clothing
Teinpähän taas sukat. Ihan vaan välityönä.
Malli on nimeltään Chimaera ja sen löytää talven 2012 Knittystä. Lankana Piratenwollen sukkalanka Saksasta. Vaaka näytti 51grammaa.
Malli on nimeltään Chimaera ja sen löytää talven 2012 Knittystä. Lankana Piratenwollen sukkalanka Saksasta. Vaaka näytti 51grammaa.
Malli oli mukava, varpaista varteen ja vähä jotain äksöniä matkan varrella. Parin ekan palmikon kierron jälkeen sukka näytti isolta.
- SULOOO, mitä jos mä tekisin sulle sukat?
-No tee vaan. Millaset?
-No tämmöset *näyttää sukanalkua*
-No tämmöset *näyttää sukanalkua*
- Ne vois olla kuitenkin sellaset lyhytvartiset.
Lyhytvartiset it is. Mallia muokkasin vielä siten etten tehnyt pintakuviota. Laitanpas nyt tähän itselleni ylös että nurjia silmukoita kantapään sivussa 14.
En tiedä kuinka käytännölliset noi sivupalmikot on. Lähinnä siis jos pitäisi kengissä villiksiä. Ei varmaan kauheen mukavat.
Ensimmäinen sukka valmistui päivässä. Toisen sukan kohdalla muut neulehommat alkoi huutelemaan ja sukka unohtui pariksi päiväksi.
Sain toissailtana pienen muistutuksen muruseltani. Neuloin villatakkia sohvalla ja hanipöö työnsi jääkylmät kinttunsa vatsalleni. "Sä et oo tehny mulle niitä sukkia".
Sain toissailtana pienen muistutuksen muruseltani. Neuloin villatakkia sohvalla ja hanipöö työnsi jääkylmät kinttunsa vatsalleni. "Sä et oo tehny mulle niitä sukkia".
Nyt on Sulon kiva pelata jotain tietsikkapeliä vuotavan pervekkeenoven vieressä. Mikä parempaa, hän ei tule lämmittelemään jalkojaan minun vatsalleni. Kaikki voittaa.
ps. Parasta nyt: Black Keysin Turn Blue albuuuuumi ja Fables taas pitkästäaikaa.
lauantai 21. kesäkuuta 2014
Jääkiituri
Eräänä iltana ilokseni huomasin, että Netflixiin oli tullut neljäs kausi hyytävän ihanasta Whitechapelista! Sarjojahan ei tietenkään koskaan ikinä katsella tyhjin käsin. Viimeksihän duunasin Murhamysteerin. (Myönnettäköön, säästelin chapelia ja näitä tehdessäni tuijottelin myös Ryhmä Pullmanina...sarjaa josta Sulo minua pilkkaa. Muttaku se on niin hyvä ja hauska ja ne hahmot on niin hassuja ku ovat vähä vanhempia herrasmiehinä ja murhiakin.) Huomatkaa etualalla uudet popot.

Tällä kaudella jatkoin Aakkoshaastettani. Hoot on vielä vaiheessa, nämä Iit. Ii niinkuin Ice Glider. Löytäjät löytää mallin Raverlysta. Mallineule oli helppo, muttei jäänyt mieleen. Meinaan siis että piti olla tabletti sylissä. Ei siis bussineuleeksi. Suureksi ihmetyksekseni ensinnäikin ilmaiseksi, toiseksi projekteja näillä Tammikuussa julkaistuilla sukilla neljä! Nyt taas yhdet enemmän, hurraa!
Juhannussateiden välissä ehdittiin hovikuvaaja Sulon kanssa mennä private beachille sukkia kuvaamaan. Kovin montaa hetkeä ei aurinko paistanut. Lomalaisen hyvänä kellona toimii sää. "Sitte ens sateen jälkeen kävellään sinne kinkkiin hakee safkaa". Syöty on ja nyt taas sataa.ps. Parasta nyt: Löhöily ja Plants vs Zombies.
Juhannussateiden välissä ehdittiin hovikuvaaja Sulon kanssa mennä private beachille sukkia kuvaamaan. Kovin montaa hetkeä ei aurinko paistanut. Lomalaisen hyvänä kellona toimii sää. "Sitte ens sateen jälkeen kävellään sinne kinkkiin hakee safkaa". Syöty on ja nyt taas sataa.ps. Parasta nyt: Löhöily ja Plants vs Zombies.
tiistai 10. kesäkuuta 2014
Are there ways to come home if you've been gone too long?
Voi helevetti kun on taas vaikeaa tää tekstin aloittaminen. Mitähän tähän tarinoisi. Hölmöä jotenkin käydä suoraan asiaan. Mä en kestä. Mulla on niin polttava halu päästä Irlantiin.Nyt. Heti. Tasan vuosi sitten oltiin lentokoneessa. Yhyy. Neljä päivää ni Sulo kosii. Huah. Syksyllä sitten. Onneks on kesä välissä, ei oo niin synkeetä odotella syyskuuta.
Mä oon hetken aikaa jo ollut huolissani Stephen Westistä. Mallit on ollut jokseenkin outoja. Lisäksi projekti kuvat ovat olleet erittäin mielenkiintoisia.
Huolestuin, että kivojen huivien aika on ohi. Onneks olin väärässä.
Verticles Unite on tämä nimeltään. Lankana käytin Cascaden kakskaksnollaa. Yksi vyyhti oli jokaista väriä ja sävyä Aa meni koko vyyhti ja pikkusen päälle. Muita värejä jäikin sitte pikku pallerot yli. Saan sointuvan hatun. Huah, tiedän yhden kivan kaupungin jossa olis hyvin ihanata kulkea tämä huivi yllä.
Onhan tää väreltään vähä tällanen hurlum-hei. Ei haittaa. Itseasiassa olin alkuun tätä tekemässä vielä villimmistä väreistä. Pakko oli purkaa pois.
Kunhan vauhtiin pääsin niin huivi on tosi helppo ja nopea tehdä. Mielenkiinto pysyy kokoajan yllä ku nosteltiin ja neulottiin reunasilmukoita. Mieleeni juolahtaa, jos enää ikinä teen villatakkia palasista voisin kokeilla hihan tekemistä tässä käytetyillä tekniikoilla.
ps. Parasta nyt: Kolleega, joka teki minusta hyvin hyvin onnellisen antamalla minulle ikkariomaksi essunsa. Tiskivuoren valloitus ei ole koskaan aiemmin ollut näin hauskaa.
Mä oon hetken aikaa jo ollut huolissani Stephen Westistä. Mallit on ollut jokseenkin outoja. Lisäksi projekti kuvat ovat olleet erittäin mielenkiintoisia.
Huolestuin, että kivojen huivien aika on ohi. Onneks olin väärässä.
Verticles Unite on tämä nimeltään. Lankana käytin Cascaden kakskaksnollaa. Yksi vyyhti oli jokaista väriä ja sävyä Aa meni koko vyyhti ja pikkusen päälle. Muita värejä jäikin sitte pikku pallerot yli. Saan sointuvan hatun. Huah, tiedän yhden kivan kaupungin jossa olis hyvin ihanata kulkea tämä huivi yllä.
Onhan tää väreltään vähä tällanen hurlum-hei. Ei haittaa. Itseasiassa olin alkuun tätä tekemässä vielä villimmistä väreistä. Pakko oli purkaa pois.
ps. Parasta nyt: Kolleega, joka teki minusta hyvin hyvin onnellisen antamalla minulle ikkariomaksi essunsa. Tiskivuoren valloitus ei ole koskaan aiemmin ollut näin hauskaa.
tiistai 3. kesäkuuta 2014
Viileää on metsässä vaikka on keskikesä
Teinpäs tällaiset ihan tavalliset sukat. Ihan tavallisesti varpaista aloitettu, tiimalasikantapäällä ja ihan tavallisen pituisetkin. Mitkään lempparisukat näistä ei kyllä tullut. Kunhan nyt jotain matkahommaa. Menevät lootaan odottamaan saajaansa.
Lankana käytin Mummoa. Raidoitin Piisti. Pääasia oli että pääsen nöttösistä eroon. Tavoitteeseeni ylsin. Nyt on vaaleanpunaista mummoa enää vajaa puoltoista kerää jäljellä. Jess.
Näiden tekemiseen tuli ehkä myös vähän angsti. Paljon on muuta kivempaa jota vois tehdä. Muunmuassa villatakkia, glitterlankasukkaa, tilkkutäkkiä tai stiiveniä. Nyt kun näistä sain puikkelssonit vapaaksi voin keskittyä mukaviin neulehommiin. Kiva on myös se että sain tännekin jotain tekstiä aikaiseksi. Mukavaa eikö?
Loppuun laitan vielä korvamatoseni:
perjantai 23. toukokuuta 2014
Sinun ihosi on totinen peitto
Parhautta on vapaus valita. Kirjoitan tätä postausta partsilla ilta-auringon lämmössä. Voin leikkiä olevani jossain ulkomailla. Hih.
Sopivasti helteille sain valmiiksi Easy cardiganin, joka on ollu mun räveltämö jonossa ihan liian kauan. Lankana Cascade 220 jota meni 4 tai 5 vyyhtiä. En oo nyt ihan varma meninkö laskuissa sekasin vai onko se yks vyyhti jemmannut itsensä jonnekin lankalaatikon uumeniin. Mä kyl luulen et viis..no, oli mitä oli.
Nimensä mukaan hyvin helppo neulottava. En nyt tiedä menikö nuo isot palmikota kaikkien sääntöjen mukaan, mutta tein itse ne nyt näin. Hyvä tuli.
Mitähän tästä keksisi sanottavaa?
Tuota nappilistan paikkaa pitäis vielä kolmannen kerran vähän fiksailla. En kumminkaan haluais et koko etuosa olis tuota pitkää liepukkaa. Niin että ulkonäkö olisi enemmän villatakki kun nakkisämpylä.
Nimensä mukaan hyvin helppo neulottava. En nyt tiedä menikö nuo isot palmikota kaikkien sääntöjen mukaan, mutta tein itse ne nyt näin. Hyvä tuli.
Mitähän tästä keksisi sanottavaa?
Tämä kuvaussessio oli mielenkiintoinen. Sadetta uhmaten hyökkäsin lähimetsään ilman hovikuvaajaa. Ekaks aattelin saada hirveen hienoja kuvia jättärillä. Mielssäin näin tilanteen niin, että kamera olis piknikpöydällä, lyyli kameran edessä ja lyylin taustalla hieno näkymä merelle. Pjärkele ku siihen mun unelmapaikalle oli joku ukko istuttanu ittensä ja vailla minkään näköstä hoppua istui kiikarit silmillään polttaen tupakkaa. Pöh.
Toinen kuvauspaikka löytyi rantsulta. Yllätyin kovin, koska aina just sillä paikalla on paljon lintubongareita. Tälläkertaa pääsin jopa niin pitkälle et sain otettua yhden kuvan joka oli liian tumma. Kameran säätöjä tehdessäni mestoille paukkasi joku helvetin lintubongari.
Kolmas kerta toden sanoi. Hyökkäsin Taikametsään ja lädin samoilemaan. Kameran istutin kannolle ja räps räps. Jeij.
tiistai 20. toukokuuta 2014
Leo Jokela bailaa Kalastajatorpan pyöreässä salissa v1969
Hip hei ja hurraa! Ylistäkäämme rakasta Suloani ja hänen pieniä nörtti-ystäviään! Sain rakkaan läppärini takaisin! Samaan hengenvetoon kehoitankin teitä, rakkaat lukijani, heristämään voitokkaasti nyrkkiä pukumiehien suuntaan. Yrittivät tehdä hyvin palvelleesta koneestani romua. Saatana, minua ette vielä saa!
Blögi-ongelma on nyt nujerrettu. Muita viimeaikoina nujerrettuja asioita:
- Migreeni.
- Migreenilääkkeistä johtunut ällötys ja paha olo.
- Tiskivuori.
- Pyykkivuori.
- Lakanaongelma.
- Talvi.
- Epäoikeudenmukaisuuden tunne joka johtui siitä, että minulla ei ole Tommy runolasia.
- Parvekkeen kukkalaatikko-ongelma.
- Neule-Plääh.
Tämä lanka meinasi muodostua ongelmaksi. Fluormania Coloria on tämä.
Aloitin ekaks Coocie An kirjasta Wendelit. OIKEASTAAN aloitin Wendelit ekaks ihan toisesta langasta joka osoittautui liian pastelliksi omaan makuuni.
Noh, uusi yritys Fluormaniasta. No, ei onnistunut sittenkään. Eräänä iltana kahvittelun lomassa paljastui että himoneuloja sisarenikaan ei saanut Wendeleitä onnistumaan. Vian oli oltava ohjeessa. Sukan raakile purkuun ja uusiin suunnitelmiin. Halusin langasta kuitenkin tehdä jotain ihan muuta kun sitä perus sukkaa. Tuumin myös sellaista, että kreisipalmikkokuvio hukkuu väreihin.
Loppujen lopuksi malliksi valikoitui Skew. Itseasiassa se oli ensimmäinen malli joka pärähti mieleen kun lanka kouraani pätkähti. Olis pitäny kuunnella itseään.
Sukista tuli mahottoman hauskat. Kameralla en osannut taltioida näitä mahtavia värejä.
Kantapäistäkin tuli huisin hauskat.
.
Blögikuvaus oli hiukan haastavaa. Tottakai Mimmin pitää rämpiä heti sateen jälkeen metsään. Neiti istuttaa itsensä semi märän kaatuneen puunrungon päälle ja aloittaa villin pylly-tasapainoilun. Noh, tulipahan tehtyä tänäänkin vähän syvien vatsalihasten harjotteita. Note to self: Ota ens kerralla mukaan joku pyllyn alunen ja lantsarit.
Blögi-ongelma on nyt nujerrettu. Muita viimeaikoina nujerrettuja asioita:
- Migreeni.
- Migreenilääkkeistä johtunut ällötys ja paha olo.
- Tiskivuori.
- Pyykkivuori.
- Lakanaongelma.
- Talvi.
- Epäoikeudenmukaisuuden tunne joka johtui siitä, että minulla ei ole Tommy runolasia.
- Parvekkeen kukkalaatikko-ongelma.
- Neule-Plääh.
Tämä lanka meinasi muodostua ongelmaksi. Fluormania Coloria on tämä.
Aloitin ekaks Coocie An kirjasta Wendelit. OIKEASTAAN aloitin Wendelit ekaks ihan toisesta langasta joka osoittautui liian pastelliksi omaan makuuni.
Noh, uusi yritys Fluormaniasta. No, ei onnistunut sittenkään. Eräänä iltana kahvittelun lomassa paljastui että himoneuloja sisarenikaan ei saanut Wendeleitä onnistumaan. Vian oli oltava ohjeessa. Sukan raakile purkuun ja uusiin suunnitelmiin. Halusin langasta kuitenkin tehdä jotain ihan muuta kun sitä perus sukkaa. Tuumin myös sellaista, että kreisipalmikkokuvio hukkuu väreihin.
Loppujen lopuksi malliksi valikoitui Skew. Itseasiassa se oli ensimmäinen malli joka pärähti mieleen kun lanka kouraani pätkähti. Olis pitäny kuunnella itseään.
Sukista tuli mahottoman hauskat. Kameralla en osannut taltioida näitä mahtavia värejä.
Kantapäistäkin tuli huisin hauskat.
.
Blögikuvaus oli hiukan haastavaa. Tottakai Mimmin pitää rämpiä heti sateen jälkeen metsään. Neiti istuttaa itsensä semi märän kaatuneen puunrungon päälle ja aloittaa villin pylly-tasapainoilun. Noh, tulipahan tehtyä tänäänkin vähän syvien vatsalihasten harjotteita. Note to self: Ota ens kerralla mukaan joku pyllyn alunen ja lantsarit.
ps. Parasta nyt:
"nyyh, ei niin"
sunnuntai 27. huhtikuuta 2014
Eternity can be a curse
Nyt tulee vähän väärässä järjestyksessä nää aakkosten kirjaimet. Ee on vailla hihoja nimittäin.
Siispä väliin Gee kun tässä hetki sitten valmistuivat. Malli on nimeltään Galder jonka nokkelimmat osaavat Raverlystä kaivaa.
Voi että kun olivat mukavat ja nopskat tehdä! Kuvio jäi ensimmäisen mallikerran jälkeen mieleen.
Tekemistä vauhditti mukava lanka, jonka tilasin Hampurin reissun aikana. Hauskaa oli seurata minne pinkki raita matkustaa.
Piratenwollen sukkalankaa siis. Sukkiin meni puoli vyyhtiä.
Äffä on ollut kyllä semmonen murheenkryyni että! Ekaks alotin huivin joka osoittautui ihan kivaksi mutta hurja tylsäksi. Silmukoita viimeisellä kiekalla huivissa olisi ollut 500. Jooei. Toinen aloitus oli sukka, joka meni ihan kivasti. Sukan alussa ounailin että onpas kummallista kun mun tekele ei oo yhtään sen näkönen kun pitäisi. Daa, olis voinut ehkä ajatella. Toista sukkaa aloittaessa katsastin mallikertaan, fädääm. Päin honkia tehty. Onneks sain just pääteltyä ekan sukkelin. No, puran sen tekeleen sitten joskus. Päätin kumminkin että Äffä jää nyt välistä. Teen sitten joskus pikkupojalle Finn the humanin.
Ps. Parasta nyt: partsin kesäpuutarha.
lauantai 19. huhtikuuta 2014
Lapsen kehityksen kannalta on ryhävalas tärkeä. Oikea tai neulottu.
Katsotaanpas kuinka onnistuu blögin kirjoittelu tabletilla . Hirveen kätevää ku tuo Windows XP lakkasi toimimasta. Ajattelin että eihän se muutos mun elämää millään tavalla kosketa ja miksi kaikki meuhkaa. Aihe tuli ajankohtaiseksi eilen iltapäivällä ku mulle valkeni että fädääm läppärihän on nyt sitten sähkö elektroniikka romua. Pjärkele ku ihmisiä tällä tavalla kiusataan.
Onneksi jokaiseen asiaan löytyy nykyään apsi ja nyt tätä kirjoittelun bloggerin omalla. Jostain pitäisi saada vielä tää tabun sanojen arvailu pois päältä... Että jos lauseissa sattuu olemaan joitain epäsopivia sanoja, syytän tätä laitetta. Myöskin kirjoitus asento tuottaa päänvaivaa. Tarkemmin sanottuna niskan ja ranteiden vaivaa.
ASIAAN.
Keväthän on tunnetusti juhlan aikaa. Onneksi tuli minulle flunssa ja sain parin päivän varaslähdön pääsiäistä vapaille. Oikeasti mulla oli kyl ihan kauhee olo. Itse asiassa viime maanantai tais siinä mielessä olla historiallinen päivä, etten neulonut ollenkaan!
Eniveis. Tiistaina jo pää oli sen verran selkiitynyt et päätin aloittaa Kummiboin synttärilahjan tekemisen. Jaasonillehan olen perinteisesti tehnyt lahjat yhteistyössä hovisuunnittelijani Sulon kanssa. Tekeleet ovat kuulemani mukaan aiheuttaneet ihastuksen huokaisuja duden päiväkodissa. Äitinsä joutuu pitämään tarkkaa kirjaa asioista jotka Mimmi on tehnyt ja niistä jotka joulupukki on tuonut. Heh.
Niinsiis. Tämänkertainen lahja valittiin Yodan, turtlesin ja valaan välillä. Valas tuntui sopivan randomilta. Eihän tämä mikä tahansa valas olekaan, sehän on Ryhävalas. Rauli nimeltään. Ohjeen löytää ilmaiseksi Raverlystä hakusanalla Hazel the humpback. Ajattelin et parissa päivässähän lahja tulee väännettyä. Meni melkein viikko. No, ei haittaa, valmista tuli.
Huomatkaa myös Rauli Ryhävalaan hieno hattu, joka sekin on käsityönä valmistettu juovasta ja pienestä puuvilla suikaleesta. Raulin vaatimattomia mittoja ovat:
Pituus 80cm
Paksuus 65 cm
paino 500g
Hatun korkeus 10cm
Oho, hups.
tiistai 8. huhtikuuta 2014
..Ja tosi hienosti jaksoit sitäkin roolia esittää.
Nyt tulee näitä aakkoshaasteen välihommia pikkusen. Valitsin Een ihan hyvin, tulossa takki. Äffä sensijaan. Huhhuh. Miksi oi miksi kysyy hän. Noh, kai se joskus tän vuosituhannen puolella valmistuu. Pjärkele.
Näillä sukkelssoneilla ei ole mitään tekemistä aakkosten kanssa. Arch-shaped-sock on nimeltään. Odotin jotain hirveen upeeta, mahtavaa, vallankumouksellista ja mitänäitänyton.

Ohjeen alkupuheessa hieno analyysi kuinka
tällätavalla vinohkosti neulotut sukkelssonit istuu hirveen hienosti jalkaan ja on vähemmän venyvät. Nojaa. Sukathan niistä tuli. Ehkä sitten joskus jos teen toiset, teen ne huomattavasti pienemmällä silmukkamäärällä. Mun jalkaan nämä siis liian suuret. Jos tänään mulla olis ollu Sulon jalat käytettävissä olisin kuvannut nämä hänen kintuissaan. Oli muuten paljon paremman näköiset. En tullut kysyneeksi miltä tuntuvat jalassa.
Meillähän on aina sama keskustelu Sulon kanssa:
Mimmi: Anna jalka.
Sulo: EÄÄÄHHH mä pelaaaaan/katon tätä/luen/kuutelen musaa, *ojentaa kuitenkin jalan*
*Mimmi tunkee sukan Sulon jalkaan. Hän ei siis voi itse laittaa sukkaa jalkaan koska "sinä sen siihen halusit"*
M: No? Miltä tuntuu? Huomaathan että tässä sukassa on siitä mielenkiintoinen rakenne että blaablaablaa hirveen hieno ja vallankumouksellinen eikö? No, No, Miltä tuntuu?
S: Sukalta.
Vikahan tietysti aina on ohjeessa ja/tai langassa, ei neulojassa. HEH-HEH. Meitä ei nyt selkeesti ollut luotu toisillemme...siis minua ja kaarisukkia (vai viitatanko nimellä nyt kenties jalkaholviin?). Toisiksi ylin kuva esittää jalkapohjan jännää rakennetta.
Vois olla hirveen lystikästä tehdä toi jalkapöytä toisella värillä. SE olis hienoa.
Tulipahan tehtyä sukat, saa sitten joku isompijalkainen lahjan. JA mikä parasta, sain lykättyä sitä kamalaa Äffää. Oliskohan kotitonttu älynnyt neuloa sen loppuun? Tyrkyllä tossa jääkaapinoven edessä kangastakssissa ainakin ollu...
Näillä sukkelssoneilla ei ole mitään tekemistä aakkosten kanssa. Arch-shaped-sock on nimeltään. Odotin jotain hirveen upeeta, mahtavaa, vallankumouksellista ja mitänäitänyton.
Ohjeen alkupuheessa hieno analyysi kuinka
tällätavalla vinohkosti neulotut sukkelssonit istuu hirveen hienosti jalkaan ja on vähemmän venyvät. Nojaa. Sukathan niistä tuli. Ehkä sitten joskus jos teen toiset, teen ne huomattavasti pienemmällä silmukkamäärällä. Mun jalkaan nämä siis liian suuret. Jos tänään mulla olis ollu Sulon jalat käytettävissä olisin kuvannut nämä hänen kintuissaan. Oli muuten paljon paremman näköiset. En tullut kysyneeksi miltä tuntuvat jalassa.
Meillähän on aina sama keskustelu Sulon kanssa:
Mimmi: Anna jalka.
Sulo: EÄÄÄHHH mä pelaaaaan/katon tätä/luen/kuutelen musaa, *ojentaa kuitenkin jalan*
*Mimmi tunkee sukan Sulon jalkaan. Hän ei siis voi itse laittaa sukkaa jalkaan koska "sinä sen siihen halusit"*
M: No? Miltä tuntuu? Huomaathan että tässä sukassa on siitä mielenkiintoinen rakenne että blaablaablaa hirveen hieno ja vallankumouksellinen eikö? No, No, Miltä tuntuu?
S: Sukalta.
Vikahan tietysti aina on ohjeessa ja/tai langassa, ei neulojassa. HEH-HEH. Meitä ei nyt selkeesti ollut luotu toisillemme...siis minua ja kaarisukkia (vai viitatanko nimellä nyt kenties jalkaholviin?). Toisiksi ylin kuva esittää jalkapohjan jännää rakennetta.
Vois olla hirveen lystikästä tehdä toi jalkapöytä toisella värillä. SE olis hienoa.
Tulipahan tehtyä sukat, saa sitten joku isompijalkainen lahjan. JA mikä parasta, sain lykättyä sitä kamalaa Äffää. Oliskohan kotitonttu älynnyt neuloa sen loppuun? Tyrkyllä tossa jääkaapinoven edessä kangastakssissa ainakin ollu...
ps. Parasta nyt: Oon näin vanhimmiten alkanut tykätä kiiltävien asioiden lisäksi ihan pikkusen Jari Sillanpäästä. On vaan jotenkin niin mukavaa katsottavaa, ei siis ulkonäöllisesti niinkään mut jotenki se huumori ja esiintyminen. Joten parasta nyt: Jartsu...ja mansikat ja Rainbow/Pirkka suklaahippukeksit.
tiistai 1. huhtikuuta 2014
You know what Yuna must do.
Miksi näin vaikeaa tämä kirjoituksen aloittaminen? Yritin äsken etsiä inspiraatiota tähän ja päädyin puoleksi tunniksi selailemaan toisten blögeja. Oho.
Neulojain yönä aloitettu huivi tuli viiimein valmiiksi jo jonkun aikaa sitten. Tämä pääsi Saksaankin mukaan ja lennon aikana edistyikin ihan mukavasti.
Mallihan on nimeltään Germinate. Sisareni on näitä neulonut jo ainakin kaksi. Mutsikin yhden. Nyt pääsen minäkin jengiin mukaan. Poikkeuksena se, että tämä ei ole kaksimetrinen monsteri vaan hyvin siro metrinen (ehkä vähän yli) tapaus. Yllätin itseni tekemällä tuon pykäreunan taas. Ihan kivan näköinenhän siitä tuli vaikka aluksi epäilyttikin.
Lankana Yarngrimoiren sukkalankaa burgundinpunaisena ja turkoosina sekä hyvin marinoitua Malabrigon keltaista pitsilankaa. Teen varmaankin tulevaisuudessa joskus toisen. Pitsiosiota oli ihan mukava pitkästäaikaa vääntää.
ps. "parasta" nyt: Eloni epävarmuus.
perjantai 28. maaliskuuta 2014
"Mitä jos must tulis kisse?" - Kissa? en mä tiiä.
Aakkoset jatkuu. Deenä Diving in. Ohjeen alkupuheessa kerrottiin että tämä on hyvä malli stäshiin sukeltamiseen. Valitaan vaan kaksi toisiinsa sointuvaa lankaa ja aletaan paukuttaa. Sinänsä ei mitään uutta siis :D Uutta minulle tässä oli tuo raitakerros. Ei neulottukaan ees-taas-ees-taas vaan taas-taas-ees-ees. Olen sitö itsekin joskus miettinyt että minkähän näköinen pinta tulee jos niin tekee. No, ihan kiva. Uutta ja ihmeellistä oli myös tuo Picot-reuna. Onkohan se suomeksi piparkakku? Vai pykä? En tiedä.
Tälläkertaa sukelsin mutsin stäshiin. Anastin häneltä kaksi vajaata kerää Aubelitan Merinoa.
Voivoi kun oli kivaa lankaa tämä. Paksua ja pehmeää. Tokihan lankaa olisi voinut olla enemmän -> isompi huivi mutta hyvä tuli näinkin. Niin ja eihän se muuten mikään jämälankajuttu olisikaan jos olis paljon lankaa. Niih.
Tälläkertaa sukelsin mutsin stäshiin. Anastin häneltä kaksi vajaata kerää Aubelitan Merinoa.
Voivoi kun oli kivaa lankaa tämä. Paksua ja pehmeää. Tokihan lankaa olisi voinut olla enemmän -> isompi huivi mutta hyvä tuli näinkin. Niin ja eihän se muuten mikään jämälankajuttu olisikaan jos olis paljon lankaa. Niih.
lauantai 22. maaliskuuta 2014
Danke sööön
Voi kuinka ihanaa onkaan sanoa suoraan selkeällä suomen kielellä asiat. Du ju spiik inklish? Ja sittei puhukkaan ja tulee kauhee häslis ku pitää löytää joku joka puhuu. Oikeesti kyllä ne kaikki osas vaikka sanovatki että eivät. Niin siis Hampurissa käytiin viettämässä viisi päivää.
Nämä huivikuvat ovat oikeastaan Lyypekistä. Voi miten ihana kaupunki se onkaan! Kaikki kävelymatkan päässä. Ilmakin oli mitä mainioin kuten kuvasta näkyy. Jotain +15 oli lämmintä ja olut halpaa. Lisäksi Lyypekissä oli ihan hirveen paljon kangaskauppoja. Mitään en ostanut mutta sielua sain ruokittua.
Kaks kivaa lankakauppaakin löytyi. Tosin niistäkään en mitään ostanut. Oikeastaan se toinen oli kiva ja toinen Karnaluks tyyppinen Wolle und Hobby nimeltään. Lankaa, kankaita, askartelutarvikkeita, helmiä...mitä näitä nyt on. Kolmaskin lankis erään torin laidalta löytyi, mutta sieltä tuli lähdettyä aika pikasaan pois koska lankoihin ei saanut koskea. Ei siitä kaupast sen enempää, tiedätte kyllä mitä tarkoitan jos sinne joku joskus vahingossa eksyy kauppiaan rauhaa häiritsemään. Perkele.
Kuvissa näkyvä huivi on muuten aakkoshaasteeni Cee elikkäs stiivenin Cumulonimbus. Lankana käytin kirpsakan keltaista vironvillaa ja hiilenharmaata mummolankaa elikkäs Madame Tricote Merinogoldia. 200-300m tais mennä kumpaakin väriä.
Hampurista sen sijaan ostin lankaa. Kauppa on nimeltään Mylys ja sinne kannattaa ehdottomasti eksyä. Osoite on Wiedenallee 12 joka sijaitsee aika lähellä messuhallia ja Planten und Blomenia eli siis vissiinkin kasvitieteellistä puutarhaa. Kasseja olisi muuten ollut kolme erillaisa. Sininen jossa teksti kääntyy jotenkin niin että "Lahjaton mutta ahkera", Punainen jossa "kaksi oikein, kaksi nurin" (=kaksi läpsyä poskille oikeelta, kaksi vasemmalta) ja sitten tämä minun pinkki jossa räyhätään pudonneen silmukan takia. Hauskoja kerrassaan. Yläkulman shoppelwolleista tulee varmaankin sukkia ja alakulman jakkilangasta pipo tai huivi jonkun kaverilangan kanssa.
Toinen lankakauppa jossa olisin kovin tahtonut käydä olisi ollut Handarbeit joka olisi sijainnut Hollanrice Räihellä joka taaskin sijaitsee melko lähellä Fischmarktia. Pyörittiin tiistaina niilllä kulmilla, mutta mun Reeberbaanilla järkyttynyt mieleni ei toiminut. Onneks tilasin sitte eräästä nettikaupasta pari lankaa lohdutukseksi. Niin siis semmosia lankoja jota olisin ko kauppaan mennyt katsomaan. Kertonen niistä lisää sitten kun tänne meille saapuvat.
All in all, meillä oli oikein mukava reissu. Mieleen jäi isot koirat, huorat (ei käyty) ja ihanan ihana Lyypekki (jonne ihan varmaan teen joskus viikonloppureissun, kastokaapas vaan!).
Maanantaina onkin toinen ponnistus. Lähdetään kolleegan kanssa ratsaamaan Tallinnan käsityökaupat!
Nyt taidan tehdä itselleni rentouttavan jalkakylvyn.
Nämä huivikuvat ovat oikeastaan Lyypekistä. Voi miten ihana kaupunki se onkaan! Kaikki kävelymatkan päässä. Ilmakin oli mitä mainioin kuten kuvasta näkyy. Jotain +15 oli lämmintä ja olut halpaa. Lisäksi Lyypekissä oli ihan hirveen paljon kangaskauppoja. Mitään en ostanut mutta sielua sain ruokittua.
Kuvissa näkyvä huivi on muuten aakkoshaasteeni Cee elikkäs stiivenin Cumulonimbus. Lankana käytin kirpsakan keltaista vironvillaa ja hiilenharmaata mummolankaa elikkäs Madame Tricote Merinogoldia. 200-300m tais mennä kumpaakin väriä.
Hampurista sen sijaan ostin lankaa. Kauppa on nimeltään Mylys ja sinne kannattaa ehdottomasti eksyä. Osoite on Wiedenallee 12 joka sijaitsee aika lähellä messuhallia ja Planten und Blomenia eli siis vissiinkin kasvitieteellistä puutarhaa. Kasseja olisi muuten ollut kolme erillaisa. Sininen jossa teksti kääntyy jotenkin niin että "Lahjaton mutta ahkera", Punainen jossa "kaksi oikein, kaksi nurin" (=kaksi läpsyä poskille oikeelta, kaksi vasemmalta) ja sitten tämä minun pinkki jossa räyhätään pudonneen silmukan takia. Hauskoja kerrassaan. Yläkulman shoppelwolleista tulee varmaankin sukkia ja alakulman jakkilangasta pipo tai huivi jonkun kaverilangan kanssa.
Toinen lankakauppa jossa olisin kovin tahtonut käydä olisi ollut Handarbeit joka olisi sijainnut Hollanrice Räihellä joka taaskin sijaitsee melko lähellä Fischmarktia. Pyörittiin tiistaina niilllä kulmilla, mutta mun Reeberbaanilla järkyttynyt mieleni ei toiminut. Onneks tilasin sitte eräästä nettikaupasta pari lankaa lohdutukseksi. Niin siis semmosia lankoja jota olisin ko kauppaan mennyt katsomaan. Kertonen niistä lisää sitten kun tänne meille saapuvat.
All in all, meillä oli oikein mukava reissu. Mieleen jäi isot koirat, huorat (ei käyty) ja ihanan ihana Lyypekki (jonne ihan varmaan teen joskus viikonloppureissun, kastokaapas vaan!).
Maanantaina onkin toinen ponnistus. Lähdetään kolleegan kanssa ratsaamaan Tallinnan käsityökaupat!
Nyt taidan tehdä itselleni rentouttavan jalkakylvyn.
Tunnisteet:
Aakkoset,
Huivit,
Valmiit neulomukset,
Vironvillasta
keskiviikko 12. maaliskuuta 2014
Aivottomat
Unohdinpa tuossa Arkadian Ulla merkinnässä kertoa itseni haastamisesta. Haastoin siis itseni neulomaan aakkoset omasta stäshistä. Eli mallien alkukirjaimet aasta ööhön neuloen. Langat omasta varastosta. Ullat oli AA.
Brainlessit on Bee. Lankana Zeldan dippaamaa kimmeltävää wild 'n freetä. Tossusankari nimeltään. Noin puolet 100g vyyhdistä meni näihin. Oikein mukava lanka.
Huomaan, että musta on näin vanhemmiten tullut kauhee harakka. Kaikki mikä pikkasen kimmeltää on hirveen ihanaa. Kraak!

Nimensä mukaan erittäin aivottomat oli nämä. Helppoa ja mielenkiintoista. Tykkään tuosta gussetin nurjien silmukoiden kolmiosta.
Mallia muokkasin ihan vaan pikkusen niin, että tein palmikon mulle helpompaan suuntaan. Tottakai, palmikot ilman palmikkopuikkoa. Bussissa kun neuloo ni helppous on kaiken a ja o. Eks je.
Brainlessit on Bee. Lankana Zeldan dippaamaa kimmeltävää wild 'n freetä. Tossusankari nimeltään. Noin puolet 100g vyyhdistä meni näihin. Oikein mukava lanka.
Huomaan, että musta on näin vanhemmiten tullut kauhee harakka. Kaikki mikä pikkasen kimmeltää on hirveen ihanaa. Kraak!
Nimensä mukaan erittäin aivottomat oli nämä. Helppoa ja mielenkiintoista. Tykkään tuosta gussetin nurjien silmukoiden kolmiosta.
Mallia muokkasin ihan vaan pikkusen niin, että tein palmikon mulle helpompaan suuntaan. Tottakai, palmikot ilman palmikkopuikkoa. Bussissa kun neuloo ni helppous on kaiken a ja o. Eks je.
sunnuntai 9. maaliskuuta 2014
This boy is too young to be singing the blues
Tavoitteena oli tehdä villatakki matkaa varten. Kunnianhimoinen tavoite ajattelin. No, takki on valmis ja matkaan aikaa vielä viikko.
Mrs. Garter on tämän mallin nimi ja se maksaa muutaman kolikon. Tää on ollu ostettuna jo varmaan vuoden päivät ja pariin otteeseen tätä oon alottanut mutta sit kuitenkin päätynyt purkamaan. Noin kaksi viikkoa sitten otin taas härkää sarvista. TOSIN alkuperäisessä ideassa olisin tehnyt kirkkaan vihreän vartalo osan ja tuolla harmaalla reunat.
Kyllä se niin kuulkaas on että jos epäilyttää ni kannattaa kysyy toista mielipidettä. Tai sitte vaan tehdä ja päätyä purkamaan. Sisarella on onneks visusilmää ja feissarin keskustelussa saa lähetettyä kuvia.
Mrs. Garter on tämän mallin nimi ja se maksaa muutaman kolikon. Tää on ollu ostettuna jo varmaan vuoden päivät ja pariin otteeseen tätä oon alottanut mutta sit kuitenkin päätynyt purkamaan. Noin kaksi viikkoa sitten otin taas härkää sarvista. TOSIN alkuperäisessä ideassa olisin tehnyt kirkkaan vihreän vartalo osan ja tuolla harmaalla reunat.
Kyllä se niin kuulkaas on että jos epäilyttää ni kannattaa kysyy toista mielipidettä. Tai sitte vaan tehdä ja päätyä purkamaan. Sisarella on onneks visusilmää ja feissarin keskustelussa saa lähetettyä kuvia.
Kyllä tuli hyvät värit. Harmaa on Limaa jonka hankin poppelin lahjakortilla (koska en saanu tuotetta eikä kukaan ekaks ilmottanu mulle mitää, yhyy. Mutta loppujenlopuksi asia järjestyi näin, jee) ja pellavankeltainen on kaksinkertaista Dropsin alpakkaa. Ruskeat napit omasta nappilootasta.En voi käsittää kuinka tää onnistui näin hyvin! Ja kivuttomasti. X-Filesii kattoessa neulominen soljui oikein mukavasti.

En varmaan ole ikinä saanu nappeja osumaan reikien kanssa.
Taskut oli kans uusi kokemus. Nekin onnistui. Jee.
Kuvista kiitän Sisarta...ja Stiiven Westiä inspiraatiosta. Parhaat kuvat ikinä.
Kuvista kiitän Sisarta...ja Stiiven Westiä inspiraatiosta. Parhaat kuvat ikinä.

Pässön
of the risu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


