Kassokaa ny ku mä olin taas hirveen reipas! Enkä ollenkaan nuuka. Yritin nuukailla niin paljon ku mahdollista, mutta epäonnistun. LazyKathyn ohjehan oli viimevuoden kevään (3/11?) Modassa. Pyöräilin reippahasti pariinkin kirjastoon, muttei tärpänny. Elin vaarallisesti ja ostin kolmen euron ohjeen :D Kannatti.
Lankana Vironvilla, jota meni yllättävän paljon - mutta jota jäi vielä toisen huivin verran. Arvelin langan menekiksi 400m. Oli kyllä homma ton pitsireunuksen kanssa.
Mä varaan! Teen Kazkalle joululahjaks punasen!
Reunan revitys oli melko haastavaa. Pakko oli muutama laittaa tollai runttuun.
Neiti Koon kanssa pohdiskeltiin eräänä päivänä mun häävaatetusta. Päädyttiin sellaseen tulokseen, että laitan mustat conssit, mustat pienet nappikorvikset ja jonkun ihanan päähineen (pannan). Meikki on sit sellanen
eau-de-naturel ohuilla mustilla rajauksilla. Tukkakin pitäis päättää. Kirkkoon ja illaksi laiskakati. Harmaista yksäreistä tulis molempien mielestä melko hailakka kokonaisuus.
ONGELMANA nyt onki sitte tappijalkaisuus. Kummityttö, sisko, nuorempi-isoveli ja minä kuulutaan tappijalkaisten sukuhaaraan. Pikkuveli ja myyskä on pitkiä (tappeihin verrattuna) ja toinen isoveli on suunnilleen sopusuhtanen. Jusasta ei pysty ihan viel sanoo, mut tapilta näyttää. Eli siis korostanko "pitkiä" sääriäni jos laitan matalat kengät ja lessinssit? Mekkonihan ylsi polvien kohdalle. En osaa kävellä korkokengillä joten nounou niille. Nää on näitä elämän suuria kysymyksiä.
Viikonloppuna oltiin jännän äärellä. Meillä oli jumpparyhmän kanssa esiintyminen kevätnäytöksessä! Voi että, ku sitä esitystä treenattiin! Kuka on kenenki takana jonossa, musiikki on nolo, otetaanko yks pyramidi pois vaiko sittenkin kottikärrykävely, entäs hiukset, mites sitte ku maijakaija on kahdessa esityksessä ja toisessa täytyy olla tukka nutturalla, nuttura siis haittaa kuperkeikoissa ja pää tulee kipeeks, no ei ainakaa mitää frööbelin palikoita musaks, missä se alkuperänen musiikki on, koska on meidän vuorooooo??? Pientä jännitystä oli takahuoneessa havaittavissa. Tytöt, melkeen kaikki, vuoronperään kävi kyyhöttämässä mun vieressä, helpottaa jännitystä ku jutellaan mukavia. "Miks nää kaikki muut esitykset on vaa jotai tanssia?!" kysyi eräs ryhmäläinen. Nnno, meidän ryhmä on ainoa telinejumppa koko seurassa, vastasin viisaana. "KUI SIISTII! haha!" tuli vastaus. Sain itsekin olla lavalla mukana. Hyvältä näytti ja esityksen jälkeen kakarat kaikki oli ihan liekeissä :D
Saman päivän iltana itse olin ihan romuna, joka paikkaa kolotti ja lihakset oli jumissa. Korviini kantautui myös muutaman esiintyjän osalta samanlaista olotilaa :D
Voi että ku saa olla ylpee noin mahtavasta ryhmästä.