Näytetään tekstit, joissa on tunniste Asian vierestä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Asian vierestä. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

We missed you

Elossa ollaan juu. Mun neulemojo on kadoksissa. Sit kelasin etten viitti tänne lykkiä mitää villatakin raatoja. Nyt sit kumminkin lykkään kuvan.

Oon tekemässä Picard-villatakkia.
 Angstittaa se ohje. Hirveen epäselvä. Voi johtua myös siitä et en oo printannu tuota ulos. Mut silti.

 Eteen ja taakse tulee kuvio, joka sitte kylkien kohdalta yhdistyy sillätavalla hienosti. En oikeestaan tiedä yhdistyykö se hienosti vai huonosti. En nimittäin löytänyt yhtäkään kuvaa yhdistymiskohdasta.  Kaikilla aina käsi siinä edessä. Tästä saatan päätellä, ettei yhdistyminen ole hieno. Tein yhdistymisen nyt omalla tavallani ja todellakin aion laittaa kuvan esille. Ärsyttävää oikeesti. Nyt mua vaan lähinnä ketuttaa ton tekeminen. Hihoihin tulee sama kuvio. "Odotan innolla" sitä. Nyt ku kirjotin tän ni huvittaa vielä vähemmän tarttua työhön :D ups.


 Sit oon myös tilannu lankoja. Tapion kaupasta. Keltasta Muskatia ja vihreetä Safiria. Kaikki meni hyvin, nyt vaan pitäs keksiä jotain neulottavaa näistä :D

Sit päätin et tilaan viel lisää. Vaihdoin kauppaa (koska vähän erivärejä ku tapsalla. Ihan tunnettu firma, ei mikää hamppari). NOH, tämäkään asia ei menny ilman kyrsiintymistä.

Mun mielestä olis hirveen hienoo laittaa nettisivuille mahdollisimman suurella ja värikkäällä fontilla tieto jos kauppa on lomilla. Asia eteni seuraavasti: Mimmi tilaa lankaa torstaina. Seuraavan viikon keskiviikkona Mimmi odottelee pakettia. Ei tule. Torstai, ei pakettia josta seuraa hermostuminen, Perjantai tulee, paketti ei. Perjantaina aamulla postimiehen kolistelujen jälkeen Mimmi laittaa myyjälle sähköpostia. Ihan ystävällistä. Lähinnä tiedustellen lähetyskoodia (koska pakettikortti voi olla Kirkon ja Kasarmin välissä = lehtiroskiksessa). Ei vastausta viestiin.
Nyt tänään, sunnuntaina 21.7 tulee sähköpostiin viesti "Tilauksesi on lähetetty". Kiitti. Anteeks nyt vaan, mut mua hermostuttaa tämmönen. Kelasin jo et koko murju on menny nurin ja menetin mun rankalla työllä ansaiut massit. Mutta hyvä. Hienoa, että paketti ei ole mennyt ohi. Mahtavaa. Kiitos yhteydenotosta.

Seuraavaksi asioita jotka eivät hermostuta minua:

 UusiVanha matto.

UudetVanhat matot keittiössä ja eteisessä myös. Sulo sanoi, että eteisen matosta tulee kotoisa fiilis. Samoin.
 Ah, niin tyylikästä. Kelasin vaihtaa verhotkin. 

"Nyt mä aion ottaa Arrow to the knee" 
Pyöreä. Kiiltävä. Vasemman puoleinen. Mimmikäs. Onko Sulo blogissa tästä lähtien Sulho? Nääh, alkuperäisen hahmon nimeä ei muuteta.

 Mustikat.

Reenibiisit:
Black Keys - Lies
"I got a stone where my heart should be"
Muse - Survival
Minulle selvisi vasta myöhemmin se, että tämä on/oli olympiabiisi...öhöm :D
Hellacopters - No salvation
"Nouu salveissön foor a män laik miiiii"
Baroness - Take my bones away
Sit jos ja kun otan tatuoinnin ni se olis joku ton kannen tyylinen pöllö.
Dinosaur jr - See you



torstai 27. kesäkuuta 2013

Eire part 2

 Dublinin ytimessä meidän (ja varmaan monen muunkin) tärkein maamerkki oli Spire.
Koen, että mulla on ihan hyvä suuntavaisto...Helsingissä, ei Vantaalla. Tuolla mä olin ihan sekasin! Eräänäkin shoppailupäivänä mulla meni noin puol tuntia löytää isoimmat kauppakeskukset. "Ne on siinä pääkadulla, Spirestä vasemmalle, nehän jo melkeen näkyy siitä". Helppo on sanoo. Puolustukseni sanon, että mun kompassi meni sekaisin vääränsuuntaisesta liikenteestä.

Nyt kun on Helsingin ytimessä jo muutaman kerran joutunu käymään, huomaan monta eroa. Eikä muuten tarvii mennä ihan ytimeenkään saakka. Ihan tuo viereinen ostari riittää.

1. Ei roskiksia. Tuolla oli n.10 metrin välein iso LITTER pönttö, johon eroteltiin purkat, tumpit ja muut roskat.

2. Kerjäläiset / juopot. "Heeeeeeeeeeeei TyTTÖ, heitä EGE!" vs. "Spare a change mister/miss? Have a nice day" (vaikkei mitään sille antanutkaan). Romanikerjäläisiä siellä ei ollutkaan..ainakaan niin paljon kun keskustassa.

3. Jos huomaat olevasi edes ihan pikkusen edessä, heti: "oh, i'm sorry!". Belfastissakin tuli vastaan yks puhelintaan räpläävä pukumies, joka huomasi kävelevänsä "väärällä puolella" tietä niin vuolaasti pyyteli anteeks vaikkei minkäänlaista törmäysvaaraa ollut. Keskustassa sun pitää vähintäänkin törmätä johonkin ennenkun suu aukeaa (jos silloinkaan).

4. Siellä käveltiin tosi paljon punasia päin. Sorruimme myös itse siihen.

5. Ihmiset näytti olevan tyytyväisiä duuniinsa. Ylpeitä jopa.

6. Oudot duunit. Muunmuassa vessavahti, kyltin kannattelija aka. mainostaja (just sellanen ku akkarissa vois olla) ja parkkihalliin ohjaaja. Bonuksena junan kuuluttaja ja kahvinmyyjä junavaunussa "Here is your COOFEEE!", jotka ei sinänsä ole outoja mut ihania.

Kuvapläjäys:



Belfastista olivat nuo. Belfast - kaupunki jossa kaikki on kielletty sakon uhalla. Tuli mieleen se muumijakso jossa oli kieltotauluja On kielletty, On kielletty, On kielletty, On kielletty.
Ylimmän kuvan tönö on Titanicin rakennuspaikka. Tyydyttiin tarkastelemaan sitä vähän kauempaa koska välissä oli jorpakko eikä jaksanu kiertää.
Alempana Mimmi ja kymmenmetrinen kala. Alimmassa Mimmi matkustaa junassa.

Shoppailtiin Penneyssissä.
Kettukassi ja Belly-kengät.

lauantai 22. kesäkuuta 2013

Eire part 1.

Hola! Ollaan kotiuduttu. OUTOA! Outoa on kun autot ajaa taas toisella puolella. Kotona kaikuu. Sänky on matala. Kassalle voi puhua suomea, eilen sanoin "Kiitos", sepä vasta tuntui oudolta! Ei tarvii miettiä jotta kuinkahan tämän asian nyt ilmaisisi. Outoa käyttää avaimia hissikortin sijasta. Ihanan tuttua on kuitenkin huomata että täälläkin sataa.

Ensimmäinen päivä meni kävellessä ja ihmetellessä. Niin ja tietenkin selviytyessä. Onneks kävelytien kohdalla oli aina "LOOK RIGHT ->", itse katsoin aina vasemmalle. Aika hyvin tuonkin sit kuitenkin ihan muutamassa päivässä sisäisti. Lisäksi meni muutama päivä murteeseen tottuessa. Noh, kyllä piti vielä viimesinäkin päivinä pyytää ihmisiä toistamaan...

Toisena päivänä käytiin Menninkäismuseossa. Yhdessä huoneessa oli jättimäisiä huonekaluja.
Ihan mielenkiintoinen paikka. Jotenkin hellyyttävä. Ihanan kotikutonen paikka. Parasta museossa sit kuitenkin oli se eräs n.10v tyttö. Lyyli oli asianmukaisesti pukeutunut apilakuvioisiin leggareihin, vihreisiin shortseihin ja kimmeltävään vihreä-valkoiseen paitaan. Tyttö oli i-h-a-n innoissaan koko ajan! Liikkis.


Pitihän sitä käydä myös IMAX-teatterissa. Kaks kertaa oikee. Ekalla kerralla StarTrekki ihan tavalliselta kankaalta, toisen kerran Man of steel jättimäiseltä screeniltä. Oli herkkua!

st. Stephens Green oli hieno paikka. Eka päivä jolloin ei satanut :D Tai siis päivä jolloin satoi vähemmän kun muina päivinä.


Guinness.
 Maltoin neuloakin ihan pikkusen

 Eläintarha ei ollu kotikutonen! Ihan sika ihana! Tuommoset pienet aidat oli ja koko paikka oli jättimäinen puisto! Korkeesaari on ihan ankee tähän verrattuna.


 Lisäksi: Gorilla, Simpansseja, Orankeja, Pikkupandoja <3,  seeproja, tiikeri, susi, merileijonat, pinkviinit, hyeenat, liskoja, käärmeitä, kotieläinpaikka (kanat<3), NORSUJA...


Vahamuseo oli taas semmonen kotikutosen näkönen. Siis kaikella rakkaudella tämä. Tehtiin myös palvelus yhteiskunnalle ku melkeen oven vieressä oli veikkoset polttamassa kräkkiä tms. Gardalle Sulo hienosti ilmoitti "Yes! I'll take a stroll! Thank you very much!" Sit se lähti pyörällä.

Tässä eka puolikas lomasta. Jatkan toisen puolen myöhemmin. Hihi


lauantai 8. kesäkuuta 2013

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Hö-öhöm. Olin kaukaa viisas ja tilasin nämä mutsin nimellä. Ihan van siltä varalta, että nää olis tullut vasta ens viikolla. Tänään matkalaukun yhteydessä hain nämä. Kauniisti kenkälaatikkoon pakattu mukavan kevyt loota. Sulo pyöräytti silmiään. Sanoin, että miettii mitä tuli eilen tehtyä. (ei mitään vakavaa, muutama levy vaan.)





 Sisus oli mitä mukavin. Tilatessa ajattelin, että tälläkertaa otan sellasia värejä, mitä ei ehkä muuten tulisi valittua.

- 8 kerää violettia Nepalia 
- 4 kerää lisää tuota alpakkaa, värinä tumma lime
- 5 kerää sinapin keltaista Merino Extra fineä 
- 5 kerää BabyAlpaca silkkiä, värissä harmaanlila
 Ja sitten toinen asia. Nimittäin vaatekriiseily. Lähinnä Sulon puolesta. "Otatsä ton hameen mukaan?" -joo. "Joo, no eiku mä aattelin ottaa nää vaaleet farkkushortsit ni..ollaaksme sit iha samiksii..?" Hetkeä aiemmin jouduin luopumaan eräästä bändipaidasta, koska herra halusi ehdottomasti ottaa omansa mukaan. En edes ajatellu ottaa punasta ruutupaitaa mukaan..... Nahkatakista en kyllä luovu, sit ollaan samiksia, ihan sama.

---------------------
Ainii, sain haasteen. Kerro ihan vapaasti 11 asiaa itsestäsi.

Asia 1
Räyhäsin yks päivä Cosmopolitan-lehdelle. "Nainen! Miehet haluavat, että olet tällainen!" "Naisen on ajeltava kaikki karvansa! t.Mies." Mieheltä kysyttäessä, ajelisiko tämä itse kaikki karvansa pois vain koska nainen haluaa vastaus oli ei - ei tietenkään.

Asia 2
Suuria idoleita ja roolimallejani ovat: Dale Cooper, Batman, Jim Gordon, Stan Lee ja Galactus.

Asia 3
Mulla on muutama arkkivihollinen. En vaan voi sietää muuan Kierrätyskuningatarta tai ****a. Sain kuitenki sivustaseuraajalta yks päivä kehuja ku osasin nii siivosti käyttäytyä ****n kanssa.

Asia 4
Sulo sanoo mua hänen laululintusekseen. Mulla jää tosi helposti laulujen sanat päähän. Viimeaikoina olenkin laulellut Suloselleni tätä.

Asia 5
Saatan alkaa paasaamaan x-menistä, batmanista, leffoista tai sarjoista. On pikkusen noloa jossain duunipaikan kahviossa alkaa luettelemaan tietämättömille Avengerssin jäseniä. Oikeestaan tilanne muuttuu noloks siinävaiheessa ku huomaat et kaikki kattoo sua sillai ööööööö, ok? (oikeesti oon salaa ylpee asiasta)

Asia 6
Huomaan, että hakeudun aina vähän sellasien omituisten ihmisten seuraan, jos siis olen uudessa paikassa. Omituisella tässä tilanteessa tarkoitetaan vaikkapa sitä koko koulun ainoaa goottia.

Asia 7
Oon mielestäni aika hyvä keittiöpsykologi. Ehkä oon liian utelias

Asia 8 
Tykkään feissarissa random sivuhahmoista. Muunmuassa Caesar Milanin apukoira Daddysta ja Fringen kaljuista pukumiehistä.

Asia 9
Mä nauroin yks päivä ihan katketakseni ku muistin et mun pikkuveli meinas tukehtua karkkihampurilaiseen. 

Asia 10
Oon kullemma "sillai hyvällä tavalla kyyninen". Pärjäisin kuulemma vallan mainioisti protuleirin ohjaajana.

Asia 11
Tää on tosi hankalaaaaaa, yritän keksiä näitä vähän boksin ulkopuolelta. Hmm, viimenen.  Haluaisin kovasti käydä Lontoossa sellasella kierroksella, jossa vieraillaan Viiltäjä-Jackin rikospaikoilla.

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Sporttismurffi

Muistanette varmaan, että multa paukahti selkä kuukausi sitten. Noh, otin fyssarin käskystä vaarin ja olen nyt muutaman viikon ajan treenannut noin kolme kertaa viikossa mun syviä vatsalihaksia. Nyt on kuto ja lihakset sen verran vahvistunut, jotta en oo ihan kuollu jumpan jälkeen. Olenkin intoutunut lisäämään vähän liikkeitä ja toistoja. Muutama kahvakuula juttukin on päässyt mukaan (eli vomamiespainojuttu koska en omista kahvakuulaa).

Voimaillessa on hyvä kuunnella musiikkia. Olenkin mielessäni pohdiskellut, että jos olisin jossain Motivuksessa tms vetämässä jumppia ni mulla olis kyllä maailman parhaimmat musiikit. Näin niinku vaatimattomasti sanottuna :D
(Josta tulikin ihan näin ykskaks mieleen ala-asteen liikunnan ope. Joka kerta ku oli sisäliikkaa Mimmi ryhmineen aerobikkasi. Joka helevetin kerta meillä oli sama musiikki, Modern Talkingin Joo ma haar joo ma soul. Muistaakseni)
En tiedä minkälaista jumppaa vetäisin siellä kuntoklubissa, varmaan jotain vähän tuhdimpaa tai ainaki sellast mis ei oo koreokrafiaa. Jokatapauksessa jumppa menisi näin:

1. Jumppa alkaisi vähän raskaammin, foo foghterssin legendaarisella rääkäsyllä THESE ARE MY FAMOUS LAST WOOOOOOOOOOORDS!!!

2. Siitä seuraisi sitten vähän diipimpi antautuminen You cant fix this. (Jos saatte käsiinne dokkarin nimeltä Sound City, tsekatkaa, tää o siit!)

3. Sit taas mentäs uuteen nousuun Graveyardin tahtiin. "I got no friends, only people that i know"

4. Koska kaikissa jumpissa täytyy olla jotain kaikille tuttua hyvän fiiliksen tuomiseksi, valitsisin tämän. Lisäksi Samae Koskisella on maailman kovin wolverine tatska.

5. Ja sit lopprenoutumiseen ja iiseilyyn tulis Jonsin Tornado. Tai sit tää vois tulla siihen kaikista raskaimpaan osioon, en oo viel päättäny.

Väleihin laittaisin viel kaikkii hyvii. Mua voi ihan hyvin pyytää ohjaajaks vaikka tän blögin kautta. Ihan voin tulla, hyvällä tuntipalkalla. En oo ikinä mitään aikuisia ohjannu..mut voidaan sit vaikka kuunnella musiikkia jos en niitä tekemisiä keksi.

Toinen asia:
Saatoin innostua. Dropsilla oli -30% (vai 35%) ainakin melkeen kaikki langat. Tilasin Poppelista alpakkaa. Totaalinen repsahdus tapahtui kuitenkin Tapion kaupassa...sitä pakettia odotellessa sitten vaan :D
Nää oli oikeesstaan tsemppilankoja. Kävin nimittäin hammaslääkärissä. Puolustuksekseni voin sanoa, että mulla on näille jo ohjekin katsottuna, ainakin toiselle.








Nyt laitan Wallanderin pyörimään ja neulon pikkasen.
Olis jo ens maanantai!

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Arvatkaapas mitä?

Tasan kolmen kuukauden päästä tähän aikaan ollaan jo (ainakin melkeen) perillä.



Ens kerralla jotain valmista..ehkä

tiistai 5. helmikuuta 2013

Minä muistan sinut

Näin Runeberginpäivänä mieleeni tulee vanha herkullinen ystävä.
Olet jo jokin aika sitten siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Olit paras. Sopivan kuivakka mutta silti kostea. Kilpailijasi ovat liian kosteita, suuria, kuivia, rouheita tai liian pieniä. Sinussa oli sitä jotain. Olit minun makuuni. Parasta sinussa oli se, ettet ollut ihan kaikkialla. Sinua piti aina vähän etsiä. Pelkäsin etten löydä sinua tänävuonna. Kuitenkin aina sydämessäni tiesin, että löydän sinut. Sulokin alkoi jo viimeisinä vuosinasi tuntemaan sinut. Yhdessä neljästään vietimme muutaman ihanan päivän.

Kuulin poismenostasi julmalla tavalla. Olin tulossa luoksesi, muttet enää ollut siellä. Toivon, että kohtaamme vielä.

Tahtoisin omistaa sinulle seuraavan laulun (älä väitä videosta, kuuntele vaan):


Sinua, Primulan Runebergintorttuni, ikuisesti muistaen Mimmisi.

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Merkillistä

Olipa kerran kiva musta villakangastakki. Takissa ei ollut mitään muuta vikaa, kun typerä hihamerkki. Oikeastaan siinä oli kaksi hihamerkkiä. Toisessa kädessä ranteen kohdassa leppäkerttu. Leppäkertun oli joku edellinen omistaja onneksi vain ommellut kiinni, joten se lehahti helposti lentoon.
 
Vasemmassa kädessä oli tosi typerä wannabe intti merkki. Typerästä merkistä huolimatta päähenkilömme käytti takkia uskoen, että vielä jonain päivänä löytää hienon merkin. Hän olisi niin kovasti halunnut Ryhmä-Xn raksin, muttei voinut laittaa sitä, sillä hänen avopuolisollaan oli jo moinen merkki omassa takissaan.

Yksin, sateessa ja pimeässä Mimmi etsi ja etsi merkkiä, kunnes heitti jo toivonsa. Viikkojen ajan hihamerkki asia sai olla. Kunnes eräänä iltana hän katsoi Twin Peaksia. "Hei kato olisko siel Etsyssä Bookhouse boyssin logoa!" Päähenkilömme avopuoliso rohkaisi.


OLI SIELLÄ! Klik klik ja viikkoa myöhemmin Mimmille tuli kirje Ruotsista. Silitysrauta ja -lauta esiin swiish swoosh ja fädääm!  Niin Mimmi, Avopuoliso ja villakangastakki ratsastivat kaikki yhdessä yksisarvisen kyydissä auringonlaskuun.
Sen pituinen se.

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Pyykkipäivä

-Seuraava teksti sisältää sekavaa selostusta vaatteista-

Aina näin pyykkipäivinä sitä ihmettelee, että ketä täällä oikein asuu. Täällä pitäisi asustella kaksi noin 25-vuotiasta ihmistä. Kaksi aikuista, ei lapsia tai teinejä. Siltikin mua aina pyykkipäivinä naurattaa nää meidän releet. 
Kokosin tähän teidän nähtäville nyt mun iha lempparipaidat. On bändipaitaa, pari StarWarssii, smurffii, bätmäniä, kapteeni amerikkaa..Sulollahan ei muuta ookaa ku bändi- ja sarjakuvapaitoja. Miks mulla ei oo mitää aikuistenvaatteita? Arvatkaa kui vaikee on lähtee jonneki ulos, varsinkin näin talvella. Kivoja kesätoppeja mulla kyllä on.
Meidän Sulon kanssa pitää aina välillä vähän koordinoida tätä pukeutumista. Meinaan niin, ettei molemmilla vaan oo samaan aikaan samassa paikkaa päällä ruutupaitaa ja farkkuja. Eks yleensä pariskunnat nimenomaan värikoordinoi niiden vaatteet? Meillä oli ainaki lukiossa sellanen pariskunta, joilla oli aina samanvärinen paita. Jotenki muistelen, et niillä olis aika usein vielä ollu sellaset ihan kirkkaankeltaset Wescin paidat. Vai olisko toisella ollu huppari ja toisella teepaita. En muista, mut se keltasuus on kyllä jääny mieleen.  Siellä ne sitte söpösti ruokajonossa pussaili.

Mulla on vissiin joku kriisi. Eks kakskytviisvuotiaana pitäs olla yks lapsi ja jos ei sitä oo ni ainakin ura. Tai ehkä ennemminkin alkava loistokas ura. Pitäs olla joku hirveen hieno englanninkielinen ammattinimike ja vaatekaapissa oikee kunnon jakkupuku kokoelma. Jos ei jakkupukuja ni ainaskii viis bleiseriä, jotain "smart and casual" vaatetta, kolmet suorat housut, kauluspaitoja kakstoista, kravaatteja kaikissa sateenkaaren väreissä, pitkä villakangastakki, läppärilaukku ja kymmenen paria korkkareita. Mulla on kyllä oikeestaan se villakangastakki, se ei tosin oo pitkä.
Kattelin ihan vaan huvikseni henkkamaukan nettikauppaa. Eksyin jotenkin lastenvaateosastolle. Jotenkin ihan vaan vahingossa ku kattelin olisko siellä mitään siistiä Star Wars paitaa koossa 158. Meinasin pudota sohvalta. Oikeesti! Miksei lapsille tehdä lastenvaatteita? Mihin tollanen just yli metrinen tytteliini tarvii kansitakkia? Eihän sellasessa voi edes leikkiä! Muah!

 Ja nyt ku oon tällasella tuulella ni lisään tähän myös ihan puskista tällasen ihmetyksen aiheen, että miks lastenhuoneen pitää olla valkonen?
 

 
Ostin kirpparilta itelleni eurolla Myy-paidan. Prkl!

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Varttisata


Huhhuh! Mikä ihana viikonloppu. Ensinnäkin kokonaan vapaa ja sit juhlittiin kahtena päivänä mun synttäreitä!
 
Perinteiseen tapaan Sulo askarteli mulle kortin. Maailman hienoin ehkä. 

Lauantain juhlallisuuksiin kuului kolme lyyliä, leijonakuningas, sipsii, dippii, mässyy ja koko juhlat kruunasi siili. Retrosti kaaliin tökittyjä coctailtikkuja jossa soijanakkeja, leipäjuustoo, oliivii ja viinirypälettä. Nii ja bäkkäreitä tietty. En itkeny yhtää leijonakuninkaassa. Tietenki laulettii kaikki laulut ja huudeltii lainit. Tuuuuuuunnetkoooo joo raaaakkaudeeeen... 
Roset ja woolit sain Sulolta..lankalahjakortin muodossa. Samoin Mummo kakkosen. Sit sain viäl Polkua, maailman hienoimman pallon, jaffapussin, chilin, parit puikot. Erästä pakettia avatessa meinasin lentää pyllylleni: Stiivenin book 1 ja 2! Päätin et en ees ala miettii minkä jutun teen eka..aion yksinkertasesti vaan alottaa ekasta mallista ja neuloa nipsutella koko kirjan läpi. Terveisiä vaan sukulaisille, saatte kaikki Westiä :D
Neiti tokaluokkalainen oli kuulemma väkertäny tätä lahjaa ainaki kymmeneen asti illalla! Salama pilaa kuvan, mutta siis ihanasti lapsen tekemän näköinen pehmoinen hahmo, jolla on pitsistä tehty hamonen sekä minimaalinen helmikaulakoru. Etsin kotoa hakaneulan ja laitoin tyypin keikkumaan mun aikuistakkiin.

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Sadas merkintä

Tällaista on mun elämä ollu ny viimeaikoina. Hyvää elämää sanon. Villis on ollu jo hetken aikaa puikoilla, olispa se jo valmis. Minttukrokanttisuklaa on aina hyvää. Taustalla näkyy pienen (mutta jo reilusti yli puolimetrisen!) ihmisen vaate. Lankaakin ostin eilen. Villapaitahuuma jatkuu. Huusin huutonetistä ittelleni Ryhmä-X vuoden -94 vuosikerran. Oon jo melkeen lukenu -93 ja ysivitosesta kaikki lähti.

Tämä on "uuden"blogin sadas merkintä. En muista kuinkamonta merkintää vanhassa on. Varmaan suunnilleen saman verran. Tän blogin merkinnät on ny viimeaikoina jääny vähän tyngiksi. Ehkä rupeen hehkuttaa mutantteja..Anyway, sadan merkinnän tekemiseen on menny vähä yli kaks vuotta. Luetuimmat postaukset on ollu "Ketuttaa!" , "Tervetuloa Meille" ja "Most people dont sleep well next to a hungry tiger". Nauran aina ku huomaan et ihmiset on käyttäny hakusanaa "kaksion sisustus" :DDD
Kahden vuoden aikana olen:
- Kirjoittanut 50 postausta tunnisteella Valmiit neulomukset, joista 12 on ollu huiveja, 5 yläosaa ja nimestä poiketen vaan 5 pipoa :D
- Kijoittanut Asian vierestä 25 kertaa.
- Muuttanut
- Vaihtanut työpaikkaa
- Saanut ainakin yhdet itkupotkuraivarit ja pelännyt oravia
- Käynyt Kuopiossa, Lieksassa, Tukholmassa, Tallinnassa, Korkeasaaressa ja Lintsillä.
- Potenut selkävaivoja sekä hammassärkyä
- Viettänyt kahdet (omat) synttärit, yhdet ristiäiset ja yhdet häät.
- Neulonut/virkannut ainakin 15 lahjaa.
- Linkittänyt niin perkeleesti musaa.
- Käynyt moooonta kertaa leffassa, kattonut ainakin kymmenen tuotantokautta sarjoja
- Neulebilettänyt ja KIPannut
- Purkanut
- Ostellut lankoja ihan kauheesti.
- Mussutellut Sulosta ja meidän seikkailuista seikkailuista.

Toivotan itselleni onnea seuraavalle sataselle ja lupaan (ehkä) neuloa enemmän pipoja.

torstai 27. syyskuuta 2012

Olemista

Ei mulla muuta. Mulla on ollu kohta puol tuntia vilu ku oon kuunnellu tätä. Kylmät väreet ihan koko ajan. Pää räjähtää ku tää o nii mieletön biisi. Parhaimmillaan kuulokkeet päässä ja volat täysillä. Vitsit et haluun nähä millasta Islannissa on. Jostainhan näiden on pakko saada inspis. Voin niin kuvitella et tuuli vaan ulvoo tollai jossai nummella...huah.
En löytäny teille koko levyä tähän blogimerkintään laitettavaksi...dääm. Meen nyt tämän biisin inspiroimana neulomaan villapaitaa :D

perjantai 10. elokuuta 2012

More than meets the eye

Pakko saada jotain muuta ajateltavaa. Tuntuu et oon duunissa 24/7 ku käyn läpi päässäni kaikkia tilanteita, terveellistä. Nyt tulee siihen loppu ja tästä päivästä lähtien jätän asiat sinne minne ne kuuluu. Neulon mieluummin ku märehdin tilanteita jotka a) on jo menny b) ei oo vielä edes tapahtunut ja c) joihin en voi varsinkaan täältä kotisohvalta vaikuttaa mitenkään.
Puikoilla tällähetkellä kaks villatakkia. Toisesta puuttuu vasen hiha ja toisesta oikean puoleinen etuosa ja hihat. Hyvällä mallilla siis. Harmittava takaisku toisen takin kanssa on se, että kotimainen lankafirmamme  vaihtaa värikarttaa kerran kuussa (ainaki tuntuu siltä) --> sormet ristiin et saan kaksi samanväristä hihaa. Toivelistalla yksi villapaita ja pikkuhiljaa alkaa olla aika ryhtyä joululahjojenkin tekoon. Onneks sain sisarelta pussillisen vanhoja muotilehtiä ja löysin jopa rillinikin ni neulominen sujuu sutjakkaasti hiusvinkkejä lukiessa.

 Valmiita neuleita odotellessa esittelen taas maailman mäheimmän kirppislöydön. "This is the wow-factor".  Erään pöydän eräästä muovilaatikosta pilkotti hyvinkin tutun näköinen asia. Harmittamaan jäi se ku ei otettu sitä desepticonia myös.
Mut tää o niin coooool!
"OPTIMYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYS!!" ja Kukakiikikihu (teknisiä ääniä ku muuttuu autosta roboks)

ps. Bronson oli ihan älytön! Huhhuh! Katsokaa ihmeessä jos saatte sen käsiinne. Toden totta Tom Hardy osaa näytellä!

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Reissunaista vaisto vie

Kävinpähän Kuopiossa kyläluutailemassa. Suoraa junayhteyttä ei ollut, joten mun piti kerätä kaikki rohkeuteni ja uskaltautua vaihtamaan bussiin Pieksämäellä. Ihan hienosti meni. Konnarina oli hellyyttävä savon murteella vääntävä herrasmies, tunsin olevani turvassa.
Matka meni mukavasti neuloskellessa. Muutama rivi tuli lisää oranssiin neuleeseen ja musta-harmaa silkkijuttu tulis varmaankin valmiiksi tuossa tuokiossa jos partsilla ei olis niin tuskasen kuuma istua. En ymmärrä mikä mun edessäistuvan miehen ongelma oli. Mulla oli eväänä porkkanaa ja rouskuttelin menemään sitä. Porkkanan puolessavälissä ukko heitti mulle pahaa öögaa penkkien välistä. Kun ukon pää oli kääntyny pois näytin sille oikein pitkää nenää.






 Vietin koko perjantai päivän pihalla. Sain lainaksi maailman ihanimman polkupyörän.

 Kävin juomassa kahvit torin laidalla. Juurikin tuossa sinisen aidan nurkassa. Kyytipojaksi hallin kahvilasta mansikkapulla. NamNam.

Pitkän tovin vietin myös Snellmannin puistossa. Lyhyt kätkötovi venähti pidemmäksi ajaksi. Pysähdyin eräälle penkille tuumailemaan kätkön paikkaa. Hetken istuttuani eteeni ryntäsi jostain pitkähiuksinen ja pisamainen naishenkilö joka kysyi voisikohan hän haastatella minua paikallislehteen. Sanoin että tottakai, eikä kuvan ottaminenkaan haittaa sillä en ole Kuopiolainen :D Siinä sitte turistiin mukavia ja mä kerroin kesäsuunnitelmistani ja ajatuksistani kesäisestä kaupungista.
Täytyy kyl sanoa et Kuopio on niin kesäkaupunki et huhhuh. Pyörällä vaan huitasee hetkessä kaupungin läpi rantsuun ihailemaan järvimaisemaa. Oivoi.
 Syötiin mansikoita ja kirsikoitakin.

Illalla vielä käytiin Viinifestareilla. Tai siis ei käyty sisällä vaan hengailtiin alueen ulkopuolella. Juotiin siideriä ja kuunneltiin Palefacea. Melkoiset kesäfiilikset.
Ihaninta kuitenkin koko reissussa oli Miikkun kanssa hengailu. Voi sitä naurun määrä ku oikeen veisteltiin. Eikä aina tarvinnu ees veistellä, ei tarvinnu edes puhua. Voi olla toisen kanssa myös hetken hiljaa ja kuunnella vaan laineiden liplatusta sorsanp*skasella mattolaiturilla.