Pipoo!

Haastan kaikki neulojat kuvaamaan tummaa pipoa. Tähän aikaan vuodesta edes päivällä ei kuvaamisesta meinaa tulla yhtään mitään. Kamera ottaa valoa puoli minuuttia, enkä minä malta saatika osaa olla paikallaan niin kauaa. 

Asiaaan. Sulon piposta innostuneena aloin oikein tehtailun. Kerrankin olen aallon harjalla ja oikeasti neulon ajankohtaan sopivia asioita...nimim. kesähelteellä villatakkia neulova. Mulla ei sitäpaitsi edes ole tarpeeksi pipoja. Asiaa korjataan parhaillaan. 

Tosiaan, ensi töikseni tein Stephen Westin Skinny Skidin. Westihän tuntuu nyt olevan ihan super in ja kaikkien huulilla. Tämä seikka ei kylläkään vaikuttanut mallin valintaan millään tavalla..ainakaan tietoisesti.

Kolmas aallon harja asia on onteloneule. 

Tää on ihan mukava malli... ainakin kun alun ontelo-osiosta pääsee eroon. Turhauttavaa tehdä yhtä kerrosta kahden kerroksen verran. Olipas mystisesti todettu. 

Lankana käytin Sulon piposta jäänyttä mustaa Dropsin Merinoa ja samaa laatua olevaa sinistä lankaa. Alunperin olin tekemässä Armaalleni sinimustaa kaulahuivia. 

Ansankin piti tunkea kuvaan kesken unosten. Kiva pipo, kiva kissa.

Paint it black

Välillä on hyvä löytää itsensä uudelleen. 

Voi kuinka mä tykkään jortsua ihan täysii kun teen nakkikastiketta! Mukavaa on myös kuunnella jotain ihan muuta kun Antti Tuiskua, Samae Koskista ja Jenni Vartiaista. Väillä voi olla kiva ja hyvällä tuulella ilman erityistä syytä. Kivaa on myös se, että kuulee itsestään jotain mukavaa. 

Voi myös neuloa pitkästä aikaa pipoja.

Sulostakin löytyi hiljattain uusi puoli. Hän nimittäin paljastui Merino-Mieheksi. 

Merino-miehen pipo on nimeltään Käänteinen. 

Lankana Dropsin Baby merino, jota meni vajaa 1,5 kerää. Mä en tiedä miten noi kavennukset olis saanut siistimmäks.

Kuvat eivät  nyt anna oikeutta mun täydelliselle neuletiheydelle! Hämmästyin oikein kuinka siisti pinta on. Että on tässä harrastuksessa kehityttykin.

Eilen torin laitaan kasvoi Mandoliinipuu

Loppukesästä olin taas kärppänä. Suosikkini Isabell Kraemer piti pienen alennusmyynnin. Olisko ollut ota 2 maksa 1..? En muista, mutta kaksi mallia ostin. Toisesta lisää joskus myöhemmin. Tämä ensimmäinen niistä kahdesta on nyt ollut jonkun aikaa valmiina. Ihan tuosta noin vaan ei tämäkään syntynyt.  

Alku meni ihan hyvin kainaloihin saakka. Sitten loppui lanka ja lankaa odottaessa tämän tekemisen ohi meni muita juttuja. Hetken aikaa pelotti, että tuleeko tää ikinä valmiiksi. 

Onneksi tunnen itseni aika hyvin, ja tiedän, että kyllä mä ennemmin tai myöhemmin tartun toimeen ja projekti syntyy kuin itsestään. Niin kävi tämänkin kanssa. Laitoin vaan Wallanderin pyörimään ja ajattelematta sen kummemmin tartuin toimeen. 

Wanderling

Lankana Holstin Supersoft ull värissä Tobacco. Lanka kaksinkertaisena, jolloin tämä paita söi 7 kerää. 

Takana ja kyljissä kulkee valepalmikot. En koskaan aiemmin ole valepalmikoita pyöritellyt. 

Jo tehdessä huomasin, että tässä on aika suuri kaula-aukko. En ajatellut sen kummemmin asiaa ja posottelin eteenpäin. Valmis neule kävi pesukoneessakin ja vasta nappien kiinnittämisen jälkeen kokeilin paitaa ekan kerran päälle. Liian suuri. Perkele. Pari minuuttia harmitti, mutta päätin etten anna asian häiritä. 

Eipä asia alkuun juuri häirinnytkään. Lanka on kauniin ruskeaa, palmikot on super kivat, tää on lämmin, no kaula-aukko on hieman antava, taskut lörksöttää, olen muodoton tämä paita päällä... Isänpäivänä oltiin tekemässä lähtöä ja pukiessa sain mutsilta kommentin, että paita on tosi kiva. Kiitin ja totesin sen olevan itselleni liian suuri. "Haluutsä kokeilla?" kysyin. Nyt olen yhtä liian suurta ruskeaa villapaitaa vajaampi, vaihtariksi sain ihanan veden vihreän Atelierin. Hyvin kävi.

Tutkielmani.

Mä olen jo pitkään miettinyt sukkalanka nöttösille sopivaa loppusijoituspaikkaa. Nötöissä on vaan se huono vika, että niitä on liian vähän. Jotenkin mua alkaa ahdistamaan jo etukäteen ajatus siitä, että lanka loppuu kesken sukan. Entä jos pareista tulee -voi sentään ja kääks- erinäköiset? Mallin täytyy olla sellanen, että niistä ei niin näy se, että lanka on loppunut. 2+2 raita ei tullut kysymykseen, koska tylsää.

Ei muuta kun sukellus Raverlyyn ja inspistä hakemaan. Inspiksen hakureissulla opin myös käyttämään "vapaa hakusana"-toimintoa. Hakusana "Scraps" toi minulle monta oikein oikein hyvää mallia.

A Study in scraps: Sock #1

Näihinhän ei varsinaisesti ohjetta tarvita. 2+2 joustinta, värin vaihto jokaisella kierroksella. Kyllä tuli hyvät! Yksinkertaisuus on jotain niin yksinkertaista, ettei sitä tule ajatelleeksi.

Lankaa näihin meni noin 80g. Nöttöjä Fluormaniasta ja OnLine Sockesta. Nilkassa raitalanka+yksivärinen, kantapään kohdilla vaihdoin kahteen raitalankaan.  Eikä niiden sukkien oikeesti tarvitse olla keskenään samanlaiset!

ps. Huomaattehan kissan.