tiistai 10. kesäkuuta 2014

Are there ways to come home if you've been gone too long?

Voi helevetti kun on taas vaikeaa tää tekstin aloittaminen. Mitähän tähän tarinoisi. Hölmöä jotenkin käydä suoraan asiaan. Mä en kestä. Mulla on niin polttava halu päästä Irlantiin.Nyt. Heti. Tasan vuosi sitten oltiin lentokoneessa. Yhyy. Neljä päivää ni Sulo kosii. Huah. Syksyllä sitten. Onneks on kesä välissä, ei oo niin synkeetä odotella syyskuuta.

Mä oon hetken aikaa jo ollut huolissani Stephen Westistä. Mallit on ollut jokseenkin outoja.  Lisäksi projekti kuvat ovat olleet erittäin mielenkiintoisia.
Huolestuin, että kivojen huivien aika on ohi. Onneks olin väärässä.

Verticles Unite on tämä nimeltään. Lankana käytin Cascaden kakskaksnollaa. Yksi vyyhti oli jokaista väriä ja sävyä Aa meni koko vyyhti ja pikkusen päälle. Muita värejä jäikin sitte pikku pallerot yli. Saan sointuvan hatun. Huah, tiedän yhden kivan kaupungin jossa olis hyvin ihanata kulkea tämä huivi yllä.
 Onhan tää väreltään vähä tällanen hurlum-hei. Ei haittaa. Itseasiassa olin alkuun tätä tekemässä vielä villimmistä väreistä. Pakko oli purkaa pois.

Kunhan vauhtiin pääsin niin huivi on tosi helppo ja nopea tehdä. Mielenkiinto pysyy kokoajan yllä ku nosteltiin ja neulottiin reunasilmukoita. Mieleeni juolahtaa, jos enää ikinä teen villatakkia palasista voisin kokeilla hihan tekemistä tässä käytetyillä tekniikoilla.

ps. Parasta nyt: Kolleega, joka teki minusta hyvin hyvin onnellisen antamalla minulle ikkariomaksi essunsa. Tiskivuoren valloitus ei ole koskaan aiemmin ollut näin hauskaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti