torstai 7. helmikuuta 2013

Ehjimmät meistä on sirpaleista tehty

Unet on jänniä. Mulla on ihan vakkari uni, jota kattelen aina kun valve-elämässä on stressiä.
Tässä vaiheessa on hyvä mainita, että olen harrastanut voimistelua. Harrastin sitä yli kymmenen vuotta, kisoja, treenejä kaheksan kertaa viikossa, leirejä, stressiä, venäläisiä valmentajia, loova (terkkuja Kuopioon ;)), arvostelua, "Tuntuuko sun housut pienemmältä? Must vähän näyttää et oot pyöristynyt, katotaan ens treenissä tälle asialle joku ratkaisu" (tämä on ainoa kerta kun mun "painoasioita" on arvioitu päin naamaa. Muistakaa siis, että me treenattiin 8x viikossa!), teini-ikä, kroppa muuttuu, menkat, tissit (mulla ei nyt tästä asiasta ollu hirvee huoli xD). Mä pääosin tykkäsin treeneistä. Kisoja vihasin. Oikeesti, en voinu sietää sitä. En ollu yhtään itsevarma. Loppuvaiheessa must tuntu, et oli ihan sama olinko paikalla vai en. Olin varmaan jo liian vanha (n.17v).
NIIN siis se uni. Olen aina kisoissa, tauon jälkeen. Mun pitäis suorittaa joku sarja taikka liike. Ikinä en pääse siihen suoritukseen asti , koska herääminen. Oikeestaan se on ihan hyvä asia :D Mutta nyt muutama viikko sain varmaankin jonkunlaisen päätöksen näihin uniin. Alkuasetelma oli sama. Kisat, vuosi taukoa ja kohta on mun vuoro suorittaa. Tälläkertaa valmentaja oli paikalla. Mulla oli treenipuku (kisapukuhan on sitten erikseen). Valmentaja alkaa raivoo mulle, et "Miks sulla on toi kamala puku!? Toi on ihan kauhee! Kyllä toi pitää nyt käydä vaihtamassa!". Minäpä kuulkaas siihen, että "KUULE MULLE EI PUHUTA TOLLA TAVALLA! KUINKA SÄ KEHTAAT MULLE NOIN SANOA?! MIKÄ SÄKI LUULET OLEVAS!" Sit lähdin menee. Tässävaiheessa on hyvä mainita, et olin jumppaaikoina tosi huono sanomaan takas. Aamulla mulla oli niin voimakas olo :D Ehkä tämä oli päätös näille unille.


 Nyt seuraa kuvapläjäys.
Tein itselleni Color Affectionin. Lankana Myrtsin Fidasta löydetty mysteerimusta, Novitan Polku väreissä porkkana sekä vääryydellä anastettu punajuuri. Kakkosvaiheen levennykset tein langankierroin, toivoen reunan kiristävän näinollen vähemmän.
Tällä ei todellakaan ollut ruusuinen alku. Ensimmäinen osio, jossa MC sekä CC1, näytti ihan kivalta. Ihan kivalta, piti oikee Sulolta kysästä et miltä sen mielestä näyttää. "Aika tumma, sä oot nyt viimeaikoina tehny sellasia tosi värikkäitä" hän vastasi diplomaattisen ympäripyöreästi. Päätin jatkaa.



Liitettyäni CC2 alkoi epävarmuus. Molemmista keristä tuli vaan mutavärejä. Musta, mutainen ruskea ja ei-minkään-pinkki/vaaleenpunanen ei ole hirveen herkullinen yhdistelmä. Purkutuomio oli väistämätön. Päässä kuitenkin kuulin mutsin sanat Polku on ihan hirveetä purettavaa-purettavaa---purettavaaa-----purettavaaa (huomatkaa kaiku). Päätin jatkaa, laiton Raverlyyn työn nimeksi Värihaukotus.


Jatkoin sisukkaasti. Pian huomasin kerän laidalla häivähdyksen vihreää. Toivo palasi. Hoin mantraani "Enää tää kerros ja sit alkaa tulee ihanaa, raikasta vihreetä". Vahingossa koukutuin neulomiseen, oikeastaan just sen vihreen odottamiseen.
Kun vihdoin ja viimein koitti vihreän aika alkoi neulominenkin olemaan nautinnollista.Vihreä vaihtui lähes turkoosin kautta oranssiin, samalla Punajuuri punastui! Ihanaa!
Onneks sisukkaasti jatkoin eteenpäin, koska tää on ihan sairaan kiva.

Täytyy kyllä myöntää, että viimeiset kerrokset oli tuskasia. Mielenkiinnosta laskin silmukoita aina vähän väliä. Siinä vaiheessa kun mulla oli enää muutama raita tekemättä silmukoita oli n.450. Tässäkohtaa kävi harmittava takaisku. Huomasin, että olin tehnyt kierroksen lopussa ja alussa liian vähän levennyksiä. Ei mitään. Oikeestaan ihan hyväkin, koska muuten tämä olis ihan varmasti ollut kesken vielä ensivuonnakin.

Pituutta ruhtinaalliset 270cm, syvyyttä arvioisin olevan puolisen metriä. Tämän voi kieppasta kevyesti neljästi kaulan ympäri.

Vähän on nyt kyllä tyhjä olo. Tehdessä vannoin itelleni, et sit ku saan tän p*skan valmiiks ni teen kyllä sitä tätä ja tota. Nyt en muista yhtään mitähän ne sitätätäjatota mahtoi olla.

Mitähän sitä seuraavaksi neulois?

ps. Parasta nyt: 25.pvä pärähtää Tavastialla Dinosaur Jr. Kun tää biisi soi ni lupaan seota täysin ja tanssia villisti.

2 kommenttia: