Hihii! Edellisen postauksen sukat olivat saajalle mieluiset! Jeij.
Uusi pari putkahti puikoilta. Nämäkin lahjaksi menevät. Sulon mutsille. On useamman vuoden ajan kautta rantain kysynyt teenkö sukkia. Nyt teen. Ilolla. Varsinkin varastolangoista.
Malli on Frederika ja lanka 7veikka. Oikein oli hyvä ja selkeä ohje. Kuviokin jäi helposti mieleen.
Mulla on yksi ystävätär jonka sydän on kokenut kovia. Yksi sana: Miehet. Ystävättärellä onkin nyt huutava halipula ja kainaloon pitäisi päästä. Tuumasin, että hän jos joku on nyt villasukkien tarpeessa. Ajattelin näitä siis ensiksi ihan vaan itselleni mutta hänellä on akuutimpi tarve. Siskot auttaa toisiaan hädässä eks nii.
Malli on nimeltään Efferverce ja sen löytää Raverlystä. Mummolankaa käytin ja sitä meni 66g.
Mallikerta oli helppo ja mukavan vaihteleva. Bussineule siis. Ainoa vaikeus oli vasemman jalan sukassa muistaa puikauttaa "keskisolmu" toiseen suuntaan. Aina en muistanut. Maalikko ei huomaa ja viksu ei virka.
Miten lohduttaa sydänsuruista? Mä en todellakaan tiedä. Hain apua suuresta kirjasta; Tommy Tabermannin Ihme nimeltä Me.
Vasta riekaleiksi revittynä sitä tietää: täysin sokea vaiko tarkoin näkevä? Vasta alas ammuttuna sitä näkee kuinka se on nauttinut korkealla liitämisestä Ei totisesti ole helpointa maan päällä olla ihmissydän.
Nyt vaan kerään rohkeuteni, jotta saan nämä hänelle annettua. Mieleeni juolahtaa kysymys: Onko villasukkien antaminen liian intiimiä?
Kauhian vaikeeta on tämä aloittaminen taas. Menenpä siis suoraan asiaan.
Ostin tuossa joulukuussa Etsystä vähän lankaa. Tarkemmin sanottuna Lanitium ex Machinaa. Joulun aikaan oli siis puodissa alennukset ja jos olisin silloin omistanut kristallipallon ni olisin ostellut koko puodin tyhjäks sukkalangosita. Tästä langasta piti siis tulla kaverilangan kanssa huivi. Ei tullut. Tuli sukat. Kimmeltävän ihkut.
Kreisivärisen langan takia halusin valita jonkun kivan simppelin mallin. Down the rabbit hole löytyi Ravelystä ilmasiks. Kiva oli tehdä ja lanka oli mitä mainioin. Sitä jäikin vielä. Voi laittaa pikkase raitaa johonkin.
"No nythän sä voit tehdä ite ne sukkas" sanoi mutsi ja lykkäs langan kouraan. Ihana lanka onkin. Handun Vahvistettu kashmirsukkalanka. Oi oi.
Malliksi valikoituin Chasing Snakes, joka löytyy Knittyn syksyn 2011 numerosta. Ihan ilmasiksi saa sen. Lankaa jäi vielä johonkin ihkuun pipoon. Rikkeen ehkä.
Voi vitsit että näistä tuli niin kauniit. Lanka on niin kaunista ja ihanan pehmeää ja ja ja ja. Ah.
Teinpähän taas ihan kokeilumielessä villasukat. "Tee kitaramaikalle. Se kulkee muutenkin ilman sukkia". No voinhan minä tehdä. Kyllä on näitä sukkia sitten mukava tehdä!
Kontiot tein sitten. Hyvin onnistui. Viking Ville on lanka ja väri on oikeesti omenan vihree. Luulen, että nuori mies pystyy elämään värin kanssa. Sulo oli kanssa sitä mieltä et saaja tulee pitämään spontaanista lahjasta. Illalla kuulen sitte et mikä oli vastaanotto. hih.
Mitäpä muuta sanottavaa näistä keksisin?
Ei kai muuta.
Melkolailla pahan näköinen on tuo mun lättäjalka. Pitäsköhän asialle tehdä jotain?
Lättäjalasta viis, osasin tehdä tällasetkin sukat. Nämä on Stitch Surferit syksyn 2012 Knittystä. Lankana Mummo eli Madame tricote Paris Merino gold ja sitte ihan vaan Nalle. Lankaa meni parisataa metriä yhteensä.
Mitähän näistä vielä voisi sanoa? Oikein oli mukava tehdä ja lopputulos on tosi hyvä. Bussissa kulkivat mukavasti mukana. Teen varmaan joskus tulevaisuudessa toisetkin.
Ounou! Se on saanut minut valtaansa! Villasukkavillitys. Mun maailma on avautunut. Se oli viimeks näin auki ku opin langankierron. Ja ihan yhtä auki ku liityin Raverlyyn ja opin englanninkielisiä neulesanoja. Oih.
Mä oon jotenkin elänyt siinä harhaluulossa, että sukkamalleja on vain ja ainoastaan se yksi. Ylhäältä alas, joustimella varsi, kantapää vahvistettuna, jalkapöytä ja varpaat. Voi sitä Mimmiä! Nyt saa hetken aikaa villatakit mennä jäähylle.
Nää esmes on Skewit. Malli jonka kaikki maailman ihmiset on tehnyt..paitsi minä koska minähän en sukkia neulo. Enpä.
Lankana Novitan Polku värissä nimeltä Munakoiso. Tykkään tästä väristä niin että halkeen.
Sopivasti on eräällä rakkaalla ystävällä piakkoin syntymäpäivät. Annan nää hälle. Ex-goottina arvostanee väritystä. Vitsailtiin kerran neiti Koon kanssa et meidän pitää jakaa tälle ex-gootille vuoden selvityjäpalkinto. "Olisitko kolme vuotta sitte uskonu et *nimi* tulee vaaleissa hiuksissaan ja tavallisissa vaatteissa sua joskus vastaan?" No, samahan se minulle on onko hällä neonväriset hiuslisäkkeet vai ei.
Taas sitä joutuu toteamaan: Kyllä mä oon sitte NIIN taitava.