perjantai 27. helmikuuta 2015

Hyvältä näyttää niinku kuuluuki

Itselleen on hyvä välillä asettaa tavoitteita. Viimeaikaisin tavoitteeni oli saada villapaita valmiiksi ennen ensi kuuna tapahtuvaa parin päivän pikavisiittiä Saksaan. Pääsin tavoitteeseeni, kuten kuvasta näkyy.

Ideana oli tehdä rento paita, jonka voin yhdistää nahkatakkiin ja consseihin. Kyllä, lähden matkaan nahkiksessa.

Malli on Isabella Kraemerin Wesbourne [Kinu love].  Mä niin tykkään hänen malleistaan. Simppeleitä mutta mielenkiintoisia neuloa. Mikä parasta, neuleet tehdään ylhäältä alas, ilman saumoja tietenkin.
Tässä mallissa oli kaksi versiota; yö ja päivä. Tämä on yö. Paksummat raidat, puolipitkät hihat. Päivällä hihat ovat pitkät ja raidalliset. Jäi muuten kuvaamatta sivuhalkio.

Lankana käytin uutta tuttavuutta, Holst garnin Supersoft uldia. Raverlysta olen pannut merkille, että on aika monikäyttöinen lanka. Lähes aina "lankaideat" välilehdeltä löytyy Holstia...ja hyvin usein myös dropsin alpakkaa.

Tämän neuloin yksinkertaisella langalla. Langan paksuus (tai siis ohuus) arvelutti, mutta hyvin toimi! En voi myöskään uskoa miten pehmeäksi lanka muuttuu ekan pesun jälkeen. Tätähän pystyy pitämään suoraan iholla! Uskon, että pehmenee vielä käytön ja muutaman pesun jälkeen.

Harmaa on nimeltään Oxford, sininen Breeze. Breezeä ei mennyt kovin paljoa, n.15g. Oxfordia meni n. 140g. Todella kevyt siis!

Stäshistä löytyy vielä lisää Holstia (koska eihän yhden 25g kerän takia kannata maksaa useamman kerän verran postikuluja). Paidasta intoutuneena loin silmukat erääseen villatakkiin, siitä lisää myöhemmin..
Oi Kyllä!


ps. Fiilikseni seuraavan kuukauden ajan (vaikka ei sais olla vahingoniloinen) :

lauantai 14. helmikuuta 2015

Liikettä kinttuihin laiskurit!

 Tulipa taas tehtyä yksi välityö. Häpeäkseni myönnän, että mulla on ollut villatakki kesken jo melkein puoli vuotta. Joku päivä innostun siitä taas. Onhan takki kuitenkin toista hihaa vaille valmis.

Rävin jonokin on hurahrtanut jo aika pitkäksi. Päivänä eräänä kävin jonoani vähän läpi, poistelin tylsiä juttuja ja nostin ensimmäiselle sivulle jonon syövereihin hautautuneita kivoja malleja.


 Neljänneltä sivulta löysin jo jonkin aikaa sitten jonoon klikatut sukat.

Mallin nimi on Ennstal Modern. Jonoon malli onkin hautautunut ehkä yksinkertaisuuden takia. Varpaista varteen pikku kuviolla. Oikein hyvä bussineule! Yksinkeraisuuden takia sukat valmistuivatkin alta aikayksikön. Lankaa näihin meni muutaman metrin yli 50g.

Lanka on uusi tuttavuus, jonka sain Tallinnan tuliaisina. Katia Darling on uskomattoman pehmeä. En voi käsittää miten tässä mukamas on jopa 40% vahviketta. Huhhuh. Tätä lisää.

Nämä sukat jäävät minulle!

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Murtuu huulet kylmän talven.

Oon tehnyt täydelliset sukat. Lankana Madame tricote Merino gold, iiihana keväinen vihreä. Kun ihanaan väriin yhdistetään ihana malli on lopputulos varsin ihku.Edellisen postauksen sukat jäi ihkuudessa näiden jalkoihin mennen tullen.
Malli on suosikkisuunnittelijani Tiina Kuun Kahlittu. Muoksin ohjetta ihan vaan sen verran, että jätin kirjoneule osion veke tuosta alusta. Olin niin innoissani näistä, etten sen kummemmin edes höyrytellyt näitä ennen kuvausta. Ah!


Nyt saa kevät tulla. Me jo kovasti odotellaan Rouva Koon kanssa nahkatakki kelejä. Nää sukat tuikkaan jalkaan kevään ensimmäisenä päivänä. Sinä päivänä kun jo tarkenee Batman consseissa. Kenkien seuraksi aion laittaa mustan nahkiksen ja kelta-harmaan villatakin, sen jonka neuloin viime keväänä.

Huomatkaahan yläkuvissa meidän uudet hienot tyynynpääliset. Sain joulupukilta Finlaysonin Pesue-kangasta 2,5m. Huomasin, että tällanen kevään vihreä väri sointuu tosi hyvin pesukarhujen kanssa. Täytyykin ihan sillä silmällä alkaa kattelee keväisempää pöytäliinaa. Ostan sitten siihen ihanan vihreälle pöydälle kimpun valkoisia tulppaaneja (tai terttuneilikoita)!
 Oi kevät, tule jo!


 ps. Näin hienosti meillä suhtaudutaan Alpakkalankoihin. Jostain syystä tuo Opalin sukkis oli maistamisen arvoinen.

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Riffii

Sain tuliaisia Tallinnasta. Kerän tai kaksi lankaa. Mä niin kovin tykkään tästä Fluormaniasta. Tästä väristä en ollutkaan aiemmin mitään tehnyt.

Mun käyttövillasukkavarasto alkaa olla jo siinä kunnossa, että pitäisi opetella parsimaan. Toki sekin asia on hyvä ihmisen osata, mutta ennen kun kerkeän opettelemaan, tarvitsen ehjiä sukkia.

Koska lanka on villi, mallin täytyy olla simppeli. Valitsin Riff Socksit Knittyn syksyn 2010 julkaisusta.

Näitäkään ei ihan tuosta noin vaan neulottu. En ole varma tykkäänkö tästä kantapäästä. Kuvion puolesta joo, mutta mutta. Hirveen hankala oli arvioida sopivaa pituutta ja jouduinkin purkamaan jalkaterän pituutta muutamaan kertaan.

 Nyt kun nämä on valmiit, jälkiviisaana purkaisin vielä muutaman sentin. En vaan voinut uskoa että melkeen heti varpaiden jälkeen olisi pitänyt ryhtyä kantapään tekoon. No, uskon ensi kerralla.
 Nyt kun nämä on valmiit, tuntuu siltä että tuikkaankin nämä ystävänpäivän kunniaksi edellisen postauksen sukkien kaveriksi samaan kirjeeseen. Miten se voikaan olla niin vaikeaa tehdä itselleen villasukkia?
Kaikista epäonnistumisista huolimatta ihan kelpo sukat tuli...jollekin isojalkaisemmalle.

lauantai 17. tammikuuta 2015

Kantapään kautta

 Kuinka onkaan vaikea kuvata itseään villasukat jalassa! Lisätään vielä reisitärinä eilisestä keilauksesta, ai ai kun tekee höpöä.

Kuvassa olevat sukat ovat Heelixit, toiset laatuaan. Nokkelimmat-Pokkelimmat huomaavat, että yksivärinen lanka on sama kun ensimmäisissä. Raitalanka on Zeldan dippailemaa kimmeltävää sukkalankaa värissä Tossusankari.
 Melkeen sanoisin, että nämä raitaversiot on lystikkäämmät kun ensimmäiset. Jos joskus teen vielä kolmannet Heelixit väreihin tulee kunnolla kontrastia.

Näidenhän piti valmistua joulupakettiin, mutta silloinkin eräs valkoinen villipeto haittasi hommia. No, joulu tuli ja meni, onneksi kohta on ystävänpäivä.

Nyt me ollaan Ansan kanssa suunnilleen samaa mieltä siitä kumpi meistä saa käsitellä lankoja.

ps. Parasta nyt: Terve ja rokotettu misukka. 

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

C for a Catwoman

 Ostin jo hyvän aikaa sitten itselleni ennakkosyntymäpäivä-muutenvaan-koskasainhalvalla-lahjaksi vähän lankaa Riika-Piian verkkokaupasta. Ajatuksena oli tehdä joku päälle vedettävä. Tein Reflected linesin. Lankana Drops Cotton merino. Takki söi yhteensä seitsämän kerää ja on oikein mukava päällä. Pohdin tässä vielä että pitäisikö sitten kuitenkin tehdä vielä viitisen senttiä paksummat noista etuliehukkeista.

Enhän tätä ihan tuosta noin vaan tehnyt. Raverlyn mukaan olen tämän lokakuussa aloittanut, Ekaks katkes puikko. Seuraavaksi väri epävarmuus. Sitten tuli takki-plää joka eskaloitui yleiseksi neule-pläähiksi ja sitten tuli Ansa.

 Ansa on siitä mukava kissa, että nukkuu (myös) sylissä. Ja kun kissa nukkuu Mimmi kaivaa neulomukset. Nyt ollaan tässä viimeaikoina harjoiteltu "katsoa saat kun neulon muttet tosiaan tuu tähän yhtään säheltämään"-asiaa vaihtelevalla menestyksellä...


maanantai 29. joulukuuta 2014

I fell apart but got back up again

 Mitenkä voi olla näin vaikeaa taas pitkästäaikaa tämä blögin kirjoittaminen. Oon jo kummannu ainakin kolme eri alkua... Yksi alku kertoi miksi olen viettänyt blogihiljaisuutta. No mitäs se kenellekään kuuluu? Kumitus. Suoraan asiaan. Hölmöä. Kumitus. Jotain hönötystä jämälangoista. Blää. Kumitus. Taidanpa aloittaa näin.

Tein sukat. Toiset Stitch Surferit. Josta tulikin mieleen että on aihetta juhlaan. Vuosi sitten sain valmiiksi elämäni ensimmäiset sukat. Vuoden aikana olen neulonut 30 paria sukkia. Kukapa olisi uskonut...

 Eniveis. Näistä PITI tulla Sulolle sukat. Ei tullut. Oikein sopivat neulojalle.
Lankana käytin taas Mummoa ja Sulon sukista yli jäänyttä Piratenwollen sukkalankaa. Tuli vähän tällanen MetsuriMies fiilis näihin. Toisen koiven kantapään tein ihan ohjeen mukaan mutta vaikutti niin sekavalta et toiseen tein ihan tavallisen tiimalasin. Ei kukaan huomaa.
Neulominen on nyt tässä parin viikon aikana ollut hiukan hankalaa. Syynä kuvassa oikealla näkyvä karvadonitsi. Ansa. Mun neulominen onkin nyt viimeaikoina tapahtunut bussissa sekä misun nukkuessa. Sinänsä kiva koska voidaan yhdessätuumin katsoa mm Downton Abbeyta tai Puutarhaetsiviä. Toinen neuloo, toinen kehrää. Toimii.

Virkkasin Ansaan sointuvan hiirenkin.