maanantai 4. tammikuuta 2016

Sekohexe

Edellisten polvisukkien onnistuttua niin hyvin tein heti perään toiset. 


Sellasta just sopivaa mallia ei oikein löytynyt joten otin ohjenuoraksi Kräuterhexen. Lankana käytin H & W Comfort coloria, jota meni n.85g. Olin ekan sukan aikana mittaavinani, että puolet olisi 100g kerästä käytetty. En tiedä mitä tapahtui. Vahingossa raidatkin tuli melkein kohdakkain.
 Ohjetta sen verran muokkasin että jätin sivusta valepalmikon pois ja aloitin varpaista. Tuo palmikkokin näkyy olevan alkuperäisessä hieman erilainen. 


Kantapään taas muokkasin Keväthuumasta ja taakse tein palmikon. Yritin jotain tuohon kantapään sivuunkin saada. 
Edellisten polvareiden kiristävä päättely mielessäni käytin loppuun tälläkertaa Jeny's suprisingly stretchy bind offia ja kyllä nyt joustaa. Taidanpa ottaa JSSBOn ihan vakituiseen käyttöön.

maanantai 28. joulukuuta 2015

Kissat pipossa

"Kokeile tehdä jotain sellasta joka vaatii täyden keskittymisen"

Minäpä kokeilin.  Kirjoneule onkin ollut sellainen sitten joskus-asia.


Jonooni eksyi joskus Joulukuun alussa Lucette kissapipo. Melkein sattui harmittava takaisku, koska huomasin, että ohje on ainoastaan Ranskaksi. Poimin tekstistä numerot ja arvailin termit. Kissat oli helppo kuvasta vaan katsella. 


Täyden keskittymisen piponi valmistuikin tosi nopeasti. Raverlyn mukaan kahdessa päivässä. Lankana Viking of Norwayn Baby ull ja Mummolanka. 
Olisin halunnut tehdä joukkoon yhden valkoisen kissan. En vaan jotenkaan keksinyt kuinka sellaisen olisi voinut joukkoon ujuttaa. 


Edelleen totean, että isteään on hankala kuvata pipo päässä pimeässä. Eiköhän tästä nyt käy kuitenkin selville, että siinä on erilaisia harmaita kissoja sinisellä pohjalla.

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

In restless dreams I walked alone

Jo jonkin aikaa sitten tilasin itselleni Saksasta isohkon kasan lankoja.
Yksi kerä kasan joukossa oli OnLinen Carneval color sukkalanka. Tässä on Jojobaa ja AloeVeraa. Mukavan tuntuista siis. Tunnetusti en ole kova tekemään kovinkaan pitkävartisia sukkia. Tämä on kuitenkin niin mukavan tuntuinen lanka, joten poikkesin tavoistani. 


Ensimmäinen ongelma oli tietenkin malli. 
En ikimaailmassa ole näin pitkiä sukkia tehnyt. Lankakin on aika värikäs, joten mikään hirveän rönsyilevä malli ei oikeen sovi. Kuumeisesti kaivelin räveltämöä ja päädyin lopulta tekemään Sock on a plane-sukat. Nämäkin jonossani ovat seisseet jo varmaan kaks vuotta. Parempi myöhään kun ei millonkaan...


Tosiaan, nämä on sekoitus useampaa ohjetta. Pääpiirteissään Lentsikat, kantapään nappasin Tiina Kuun Keväthuumasta (näistä lisää myöhemmin) ja Mittatilauspolvarin reseptin Ullasta 1/2010 (näitäkin lisää myöhemmin). Toisen sukan päättely jäi vähän kireäksi, muuten näistä tuli ihan onnistuneet. Lankaa meni n.90grammaa, en ole kovinkaan säärellinen.

Mulla on ollut tässä vähän asioita mielen päällä ja eräs tyyppi on ollut tukimiehenä. Ajattelin antaa nämä hänelle, niinkun kiitokseksi tähän astisesta.

lauantai 19. joulukuuta 2015

Tästä se taas lähtee


 Pipohommat jatkuu. Tein tämän jo n.kuukausi sitten kun oli vähän kylmempi jakso.


Lankana joku mutsin kätköistä löytynyt villalanka.


Ihan kiva tuli. 
Eipä tälle nyt vielä tässävaiheessa ole mitään käyttöä, mutta toivottavasti pian.

ps. parasta nyt: Olla jollain tasolla elävien kirjoissa taas.

maanantai 23. marraskuuta 2015

Pipoo!

Haastan kaikki neulojat kuvaamaan tummaa pipoa. Tähän aikaan vuodesta edes päivällä ei kuvaamisesta meinaa tulla yhtään mitään. Kamera ottaa valoa puoli minuuttia, enkä minä malta saatika osaa olla paikallaan niin kauaa. 
Asiaaan. Sulon piposta innostuneena aloin oikein tehtailun. Kerrankin olen aallon harjalla ja oikeasti neulon ajankohtaan sopivia asioita...nimim. kesähelteellä villatakkia neulova. Mulla ei sitäpaitsi edes ole tarpeeksi pipoja. Asiaa korjataan parhaillaan. 


Tosiaan, ensi töikseni tein Stephen Westin Skinny Skidin. Westihän tuntuu nyt olevan ihan super in ja kaikkien huulilla. Tämä seikka ei kylläkään vaikuttanut mallin valintaan millään tavalla..ainakaan tietoisesti.


Kolmas aallon harja asia on onteloneule. 


Tää on ihan mukava malli... ainakin kun alun ontelo-osiosta pääsee eroon. Turhauttavaa tehdä yhtä kerrosta kahden kerroksen verran. Olipas mystisesti todettu. 
Lankana käytin Sulon piposta jäänyttä mustaa Dropsin Merinoa ja samaa laatua olevaa sinistä lankaa. Alunperin olin tekemässä Armaalleni sinimustaa kaulahuivia. 


Ansankin piti tunkea kuvaan kesken unosten. Kiva pipo, kiva kissa.

tiistai 17. marraskuuta 2015

Paint it black

Välillä on hyvä löytää itsensä uudelleen. 
Voi kuinka mä tykkään jortsua ihan täysii kun teen nakkikastiketta! Mukavaa on myös kuunnella jotain ihan muuta kun Antti Tuiskua, Samae Koskista ja Jenni Vartiaista. Väillä voi olla kiva ja hyvällä tuulella ilman erityistä syytä. Kivaa on myös se, että kuulee itsestään jotain mukavaa. 

Voi myös neuloa pitkästä aikaa pipoja.
Sulostakin löytyi hiljattain uusi puoli. Hän nimittäin paljastui Merino-Mieheksi. 


Merino-miehen pipo on nimeltään Käänteinen. 
Lankana Dropsin Baby merino, jota meni vajaa 1,5 kerää. Mä en tiedä miten noi kavennukset olis saanut siistimmäks.


Kuvat eivät  nyt anna oikeutta mun täydelliselle neuletiheydelle! Hämmästyin oikein kuinka siisti pinta on. Että on tässä harrastuksessa kehityttykin.

lauantai 14. marraskuuta 2015

Eilen torin laitaan kasvoi Mandoliinipuu

Loppukesästä olin taas kärppänä. Suosikkini Isabell Kraemer piti pienen alennusmyynnin. Olisko ollut ota 2 maksa 1..? En muista, mutta kaksi mallia ostin. Toisesta lisää joskus myöhemmin. Tämä ensimmäinen niistä kahdesta on nyt ollut jonkun aikaa valmiina. Ihan tuosta noin vaan ei tämäkään syntynyt.  

Alku meni ihan hyvin kainaloihin saakka. Sitten loppui lanka ja lankaa odottaessa tämän tekemisen ohi meni muita juttuja. Hetken aikaa pelotti, että tuleeko tää ikinä valmiiksi. 
Onneksi tunnen itseni aika hyvin, ja tiedän, että kyllä mä ennemmin tai myöhemmin tartun toimeen ja projekti syntyy kuin itsestään. Niin kävi tämänkin kanssa. Laitoin vaan Wallanderin pyörimään ja ajattelematta sen kummemmin tartuin toimeen. 


Lankana Holstin Supersoft ull värissä Tobacco. Lanka kaksinkertaisena, jolloin tämä paita söi 7 kerää. 


Takana ja kyljissä kulkee valepalmikot. En koskaan aiemmin ole valepalmikoita pyöritellyt. 


Jo tehdessä huomasin, että tässä on aika suuri kaula-aukko. En ajatellut sen kummemmin asiaa ja posottelin eteenpäin. Valmis neule kävi pesukoneessakin ja vasta nappien kiinnittämisen jälkeen kokeilin paitaa ekan kerran päälle. Liian suuri. Perkele. Pari minuuttia harmitti, mutta päätin etten anna asian häiritä. 
Eipä asia alkuun juuri häirinnytkään. Lanka on kauniin ruskeaa, palmikot on super kivat, tää on lämmin, no kaula-aukko on hieman antava, taskut lörksöttää, olen muodoton tämä paita päällä... Isänpäivänä oltiin tekemässä lähtöä ja pukiessa sain mutsilta kommentin, että paita on tosi kiva. Kiitin ja totesin sen olevan itselleni liian suuri. "Haluutsä kokeilla?" kysyin. Nyt olen yhtä liian suurta ruskeaa villapaitaa vajaampi, vaihtariksi sain ihanan veden vihreän Atelierin. Hyvin kävi.