keskiviikko 19. elokuuta 2015

Nyt mä tahdon olla mä

Eräänä päivänä mulla oli sellanen tunne, että tarvitsen ehdottomasti jotain ihanaa käsinvärjättyä sukkalankaa. Onneksi on Snurre. Ostin Louhittaren Luolan Väinämöistä. Heti kotiin saavuttuani arvoin jonosta mallin ja lähdin neulomaan..

Malli on nimeltään Mirkwood. Ei mitään ihmeellistä ole näissä sukissa. Pikku palmikko sivussa pyörii, mutta eipä siinä muuta. 


Myönnettäköön, menin taas Vanhanaikaiseen. Vyyhdillä ihan super kaunis lanka, neulottuna..no erilainen. Ensi kerralla muistan, miettiä tarkemmin. Älä käsitä väärin, lanka on ihanaa!


Sukista tulikin mitä mainioimmat "Nyt tarvitsen tätä"-Sukat. Pääasiassa tarvitsen näitä iltasella parvekkeella venytellessä.

torstai 23. heinäkuuta 2015

Ei vähällä vaivalla vaan suurella tahdolla

Muistattekos, rakkaat lukijani, kuinka huhtikuussa asetin itselleni tavoitteen..?
Parin kuukauden ahkeran Yin-joogailun jälkeen risti-istuntani näyttää tältä:


Vielä näyttää olevan jonkun verran lantioon patoutuneita tunteita... Mutta kyllä tämä tästä! Täytyy antaa lihaksille positiivista palautetta joka tunnin jälkeen. Hyvät lihakset, ihanaa kun rentoudutte ja toimitte. Niin meillä kaikilla on mukavampi olla. Muistatteko lihakseni, miten meillä oli huono yhteispeli ja vähän kränää keskenämme? Ei enää ikinä, eks joo?

Tältä näyttää myöskin Old Romance. Ensimmäinen Jojin malli ikinä ja kyllä tykkään. Vaikkakin takki oli ihan kauheen työläs, on tää kaiken sen työn arvoinen. Ihan mahtava. Nyt olin jopa niin viisas, että tein ihan tahallani pitemmät hihat ja muutenkin vähän reilumman kokoisen. 


Lankana Holstin Coast väreissä Ecru ja Jade. Lankaa meni yhteensä kolme 150g. Höyhenen kevyt taasen.  Alakuvissa väri on oikeimmillaan. 


Mä olisin halunnut tästä takista sellaset kuvat jossa halaan Suloa, niin että sulolta siis näkyy vaan niska ja takana vois olla auringonlasku tai joku muu kiva tausta. Sulo vaan ei ymmärtänyt mun hienoa ideaa. Otti loukkauksena, Old Romance Pyh. 


Mä en kestä kun tää hihan pitsi on niiiin kaunis! Ihana! Sulokin sai sen muutaman kerran kans kuulla. 

torstai 9. heinäkuuta 2015

Älä niiaa niinku naapurin tytöt

Kuukausi sitten mutsi puhui nähneensä feissarissa jonkun miehen päällä "kivan villapaidan". Myöhempi tarkastelu osoitti että, kyseessä on (ylläri ylläri ja toistan itseäni) lempparini Isabell Kraemerin suunnittelema Daelyn pullover.  


Raverlyssa ohjeen etusivulla paita ei mielestäni näytä yhtään miltään erikoiselta. Juju löytyykin selkämyksestä ja vartsan puolelle kaartuvista yksityiskohdista. Ah, niin laadukasta, niin yksinkertaisen nerokasta! Ihan sika hyvän paidan taas osasin ohjeesta neuloskella.

Lankana käytin tälläkertaa Dropsin Cotton Merinoa. S-koon naisten paitaan lankaa meni 6,5 kerää.  Tuntui, että paita neuloutui tosi sukkelaan, olenhan viimeaikoina neulonut Holstia kolmosen puikoilla. 
Paita oli jo eilen päällä sateisessa Tallinnassa ja tuntui todellakin omalta. Mä en ehkä poistu tämän paidan sisältä enää koskaan.


Tässä lomalla ollessani olen shoppaillut vähän. Carlingsista löysin parit Nudiet ja nyt mulla on sellainen tunne, että ensi syksynä en paljon muita vaatteita käytäkään. 

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Dilophosaurus




Vihdoin saan aikaiseksi kuvauttaa Ravellon. Suosikkisuunnittelijattareni Isabell Kraemerin käsialaa. Hän osaa kyllä suunnitella niin kivoja perus vaatteita. Kaikissa on aina joku pikkunen juju. Tässätapauksessa raidat.

Paita on jo ainakin kuukauden päivät ollut käytössä. Lankana käytin taasen Holstia. Tälläkertaa uusi tuttavuus: Coast. Väreinä Nimbus, Ecru ja Kingfisher. Päävärejä kaikkia meni pikkusen yli 50g, raitaväriä n.20g.



Paidan kanssa sattui harmittava takaisku. Ekan pesun jälkeen mitta kutistui n.5cm. En jotenkaan yhtään tullut ajatelleeksi, että puuvillahan kutistuu. Ei auttanut muuta kun kutoa vähän lisää pituutta hihoihin ja kroppaan. Näistä kuvista vois todeta vielä, että vartalo osaa olis voinut jatkaa vieläkin. Jännää, koska päällä tuntuu ihan hyvältä. Saattaa myös johtua siitä, että kaivoin paidan pyykkipussista.


Paituliini oli mukanani myös Saksassa. Hauska sattuma kävi. Eräänä aamuna nimittäin olimme syömässä aamiaista (vaatimattomasti) linnan pihalla. Hetken kuluttua paikalle pelmahtaa random nainen koiran kanssa, yllänsä Ravello! Jos olisin yhtään osannut saksaa olisin kyllä käynyt sanomassa jotakin.
Paidan tekovaiheessa sain Sulolta useita kuvia:



Ansa hyväksyy!

tiistai 26. toukokuuta 2015

Sä oot superihana


 Jo tovi sitten tuli Raverlysta hankittua Atelier alfan Almonds & Stripes kokoelma. Oli varmaan edellisvuoden MadMay muuten..

Mua on jo pitkään kauhiasti inspiroinut erilaiset raidalliset päälle vedettävät. Mitä erikoisempi rakenne sitä kutkuttavampi.

Eilen valmistui kokoelman ensimmäinen paita, Almond Tee. Arvoin pitkään sopivaa lankaa ja väriä. Värit ei mun mielestä voinut missään nimessä olla hirveen poikkeavat tai kreisit. Senpä takia tummansininen ja keskiharmaa on oikein hyvä yhdistelmä. Sininen ylös, korostamaan mun taivaansinisiä silmiäni, harmaa alas etten oo farkkujen kanssa ihan smurffi. (Todellisuudessa laitoin vaan silmät kiinni ja arvoin).

Mielessä kävi myös villatakkiversio sekä vaan-toinen-puoli-raitaa-versio. Sulon visusilmää apuna käyttäen päädyin kuitenkin tekemään ihan ohjeen mukaan.

Mitä enemmän mä katon tota ylempää kuvaa sitä paremmalta paita näyttää! Ilman kehoa sisällä on paita aika oudon muotoinen. Huomatkaa myös kuinka Pilates ja Core alkavat kantaa hedelmää.


Erikoisuus paidassa on se, että tämä aloitetaan olkapäistä. Olkapäät sitten jossain vaiheessa yhdistetään saumalla pötkyläksi. Tuon arvenhan olisi voinut esimerkiksi höyryttää nätimmäksi. Stitsailu olisi myös ollut hieman huomaamattomampi vaihtoehto. TOISTAALTA arpi sopii ihan hyvin kokonaisuuteen, eikä tuo nyt käytännössä näy koska hiukset. Eikä sitä itsekään näe.


Huomannette myös taskut. Tekovaiheessa epäilytti taskupussien pönöttävyys. Huolestuin myös i-cord päättelyn rullaantumisesta. Koneessa paitaa käytin ja jotenkin ihmeen kaupalla reuna ei enää rullannukaan. Turhaa huolta siis kannoin. 

Lankana käytin Madame Tricoten Cashmere goldia. Hintsusti ylellisyyttä siis. Puolisentoista kerää meni kumpaakin väriä. Napit omasta varastosta.


Nahkiiri päälle ja matkaan! En ollut yhtään näin innoissani tästä paidasta viellä hetki sitten!


lauantai 9. toukokuuta 2015

Huomenna sekoiluni päättyy

- Siis mitä sä teet?
- Sukkaa!
- Näyttää VÄHÄN joltain muulta...


 Ei tueta naulojaa tässä kämpässä. Mutta täytyy myöntää, vasemman jalan sukan jalkapöytä oli kieltämättä hieman...no, peniksen näköinen. Onneks en tehny vaaleenpunasesta :D

Huomatkaa myös sukkakuvien uusi kuvakulma. Oon vähän letkistynyt! Eilen löysin itselleni sopivan joogamuodon; Hatha! Älkää kysykö miten se eroaa tavallisesta joogasta, mutta siinä ei ainakaan  tehdä kamalaa aurinkotervehdystä (eilen ei ollut ainakaan).

 Malli on nimeltään Mojo. Nää neuloutui tosi sukkelaan. Vaikka aina joka kuviokerran täytyi pysähtyä hekottelemaan. Lankana käytin Regian Fluormaniaa jota meni pikkusen yli puoli kerää.

Vaikka jalkapohjassakin on tuota poikki"raitaa" ei se astuessa tunnu missään. Sukat itseasiassa pysyy jalassa koko yön. Mielestäni mikään muu ei ole mukavampi tapa herätä kun se että villasukat on edelleen jalassa. No on, herääminen kahvinkeittimen porinaan villasukat jalassa. Ja jos ei villasukat ole jalassa niin myös aamuisin on mukava tuntea kissan pehmoinen turkki jalkoja vasten...kahvinkeittimen poristessa :D

ps. parasta nyt: Jartsun Sinä ansaitset kultaa (lauletaan: Minä ansaitsen kultaa TAI jos jollain on vähän huono hetki)

maanantai 4. toukokuuta 2015

Ei riuhdota, ei revitä, ei pakotella.

Akilleen kantapääni Atelier on vihdoin kuvattu! Akilleen kantapää koska pari vuotta sitten takkia aloin itselleni tekemään. Huonohkosta lankavalinnasta johtunut motivaation puutos ajoi minut purkamaan ensimmäisen tekeleen. Nyt vuosi edellisen repimisen jälkeen olin valmis aloittamaan alusta.
 Tällakertaa lankavalinta on huomattavasti parempi. Holst garnin supersoft woolilla lopputulos on edelliseen verrattuna höyhenen keveä. Lankaa meni n.150g. Värinä Clover leaf, josta ihan alunperin piti tulla Reflected lines.

 Keveytensä takia takki kulki melko pitkään Bussineuleena. Ihan viimeiset kierrokset sekä taskut jouduin tekemään DCI Barnabyn seurassa. Tämähän on siitä veikeä takki, että hihat tehdään heti olkapäiden jälkeen. Ihan rentouttavaa välillä todeta: "Tää on valmis!" heti kun vartalo-osa on valmis.

Olenpas harteikkaan näköinen täti.

Lopputulos on tosi hyvä. Kesää kohti kun mennään voi tämä päällä viilettää kaupungilla. Kuitenkin takki varmaan kannattaa vielä höyryttää/silittää ennen lähtöä :D