Pitkänäkymä

 No jopas! Kaks päivitystä ihan parin päivän sisällä! Kohta tulee oikee stressi ku on niin monet puikot vapaana. Lueskelin tässä pari päivää sitten vanhoja blogitekstejäni ja bongasin sieltä monen monta huivia, joita en oo tyyliin ikinä pitänyt. Muutama pääsi kaapista hattuhyllylle tyrkylle ja pari pitämätöntä nakkasin joululahjalaatikkoon. Se oli hyvä päivä se.
Käytiin eilen sisaren kanssa kaupoilla. Huomasin olevani harakka. Kaikki mikä kiilsi ja kimmelsi oli kauheen ihanaa. Sain nyt jostain sitte päähäni et mun on p-a-k-k-o saada paljettipipo. Tosin jos sen ostaa kaupasta, mun täytyy askarrella vuori. Pipo jää muuten inhottavasti tukkaan kiinni. Kummityttö neljävee kysykin multa tässä päivänä eräänä, että "Mikset sä Mimmi koskaan kampaa sun tukkaa?". Yritin selittää sille, et kyllä mä tukkaa kampaan mutta vaikka kuinka mä tätä kuontaloa harjaan ni se ei koskaan suoristu. En tiedä kattoko lapsonen mua ihailevasti vai säälivästi Mullahan on siis oikeesti vaan sellanen (Sulon sanojen mukaan) silottelukampa tai hevosharja.. Tietenkin heti seuraavana iltana mulla jäi pompula kiinni johonkin takkuun ja Sulo joutu melkeen leikkaamaan sen irti. Takkua selvitellessään Sulo sano et "Olisit vaa kuunnellu sitä kummityttöäs! Nyt vois sille lähettää kuvan susta, jotta näkee et pitää aina kammata hiukset".

Tukasta kaulalle. Tämä on Longview, jonka ajattelin antaa lahjaksi. En oo antamassa, pidän tän ite.Annan ton edellisen menrkinnän E&S:n sille.

Tää on Stiiveniä, tottakai. Lankana Novitan Sylvia, jota meni viis kerää. Oikeen oli mukava lanka, vaikkakin mua aluks se vähä mietityttikin. Oikeen on pehmoinen eikä kutita yhtään. Pituutta tälle tuli jotain 160-170cm.
Voi sitte kiepsuttaa kolmesti kaulan ympäri. Olispa jo sellanen oikee kunnon pakkanen ja lumisade!