Mä oon ihan hullu. Aivan kreisi. Joskus mietin onko mun neilehommissa mitään järkeä. Tein siis toisen Color Affectionin. Neulomiseen meni neljä päivää. Voin sanoa, että pientä kolotusta käsissä ja selässä oli havaittavissa. Ei paljon, mut vähän. Vimmattua neulomistahtia selitän myös sillä, että koukutuin Hakekaa kätilö-sarjaan.
En tiedä johtuiko väreistä, mut jostain syystä mulla soi koko tekemisen ajan päässä Yön poltteen "Tyttö sinä olet meritähti".Muistin taas kuinka kova Stigi on. (Mun yks työuran huippuhetkistähän on se, et näin Stigin työntelemässä lastenvaunuja). Toisaalta soi myös Sammaleen Kylmää usvaa, joka on ihan sairaan hyvä biisi, tiedoks vaan.
Juttuhan meni näin: Eräänä päivänä taasen pöyhin varastoja. Oikeestaan olin etsimässä Novitan Foxya leijonan harjaksi. En löytänyt just sitä, mut meinasin pyörtyä. A) Koska löysin kaikkee ihan turhaa. Siis huhhuh, mitä hittoa mä teen vajaasta kerästä Teddyä? B) Löysin kaikkee kivaa. Löysin muunmuassa kesän 2011 viron reissulta ostettuja lankoja. Vironvillaa lähinnnä. Toki olen näistä jo aiemmin jotain tehnyt. Sinisestä Winter Thawin, pinkistä Freyan ja mustasta Lazy Katyn. Nyt niistä kaikista tuli yhdessä "Tyttö sinä olet meritähti"-affection.
Edellisen teoksen tapaan, tästäkin tuli vajaa kolmimetrinen. Mun mielestä tää on suuruudessaan vaan niin hellyyttävä!
Jos en kuuntelis musiikkia isoilla korvalapuilla, ni mielestäni voisin rokata ton ylemmän kuvan mummuhuppu-tyylin.
Nyt mulla onki puikoilla niin jännä juttu, etten malta pysyä housuissani.
Loppuun vielä biisi:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti