sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Ei kukaan haluu olla yksin pelkästään



Löysin räveltämöstä aivan mahtavan projektin. 

Edellisessä merkinässä mainittu pöyhintäoperaatio sai mut tuntemaan tuskaa. Mitä hittoa mä teen muutamilla metreillä lankaa? Minkä ihmeen takia näitä pitää säästää?! 
No 'My Favourite things' infinity cowlia varten tietenkin! Valitsin noin nelosen-vitosen puikoilla neulottavia lankoja.  Empiirinen tutkimus nöttöpussiin paljasti sen, että mulla on ihan sikana vaaleenpunasia/pinkkejä sekä sinisävyisiä langanpätkiä. Ihme kyllä, mulla ei oo oikeestaan mitään sen väristä valmista tavaraa. Jännää. 




Konseptihan on melko simppeli. Luo 72 silmukkaa ja neulo lempikuvioita. Ah. Ihanan aivotonta.
 Aluksihan mulla oli sellanen ajatus, että neulon aina yhden kuvion päivässä kuukauden ajan. Paskat. Tähän jäi koukkuun. Kuviot löysin Raverlysta hakusanoilla Mittens, Beanie, Hat Cardigan, Norweigian, Stranded, Sandra Jäger.... Kaikista ylpein oon noista pupuista. Niistä tuli hienot. Tykkään myös noista porkkanoista...ja roboteista ja dinoista. Sittenhän tuolta löytyy vähän Totoroo, Star Warssista tuttua kanajalkaa, variksia, kurreja (!), sieniä, muffinsseja Sherlock Holmesin osotetta, ilmapalloja, valaita....
Toisena ajatuksena oli kirjata ylös kaikki lähteet. En muistanut. Dropsin karseista kasarivillapaidoista sai kans aika hyviä kuvioita. Tekemättä jäi vielä vaikka kuinka monta juttua. Onneks tuota lankaa jäi vielä ainakin toiseen Infinityyn. 

Tämänhän tietenkin olisi pitänyt olla rinkula. "Miten pitkä rinkula on tarpeeksi pitkä?" oli kysymys, johon yritimme Neiti Koon kanssa löytää vastausta. Liian pitkä tai liian lyhyt, on molemmat huonoja vaihtoehtoja. Liian pitkä tuo mieleen niskatuen, liian lyhyt hirttosilmukan. Päätin tehdä kaulaliinan. Kaulis ei oo koskaan ainakaan liian pitkä. 




Jos olisin ollu oikeen nokkela, ni olisin noin puolessa välissä ryhtynyt tekemään kuvioita toisinpäin. NOOOOH, ens kerralla sitten.

Seuraavaksi aion tehdä kassin.



sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Arvatkaapas mitä?

Tasan kolmen kuukauden päästä tähän aikaan ollaan jo (ainakin melkeen) perillä.



Ens kerralla jotain valmista..ehkä

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Pöyhintä

Mä oon ihan hullu. Aivan kreisi. Joskus mietin onko mun neilehommissa mitään järkeä. Tein siis toisen Color Affectionin. Neulomiseen meni neljä päivää.  Voin sanoa, että pientä kolotusta käsissä ja selässä oli havaittavissa. Ei paljon, mut vähän. Vimmattua neulomistahtia selitän myös sillä, että koukutuin Hakekaa kätilö-sarjaan.


 En tiedä johtuiko väreistä, mut jostain syystä mulla soi koko tekemisen ajan päässä Yön poltteen "Tyttö sinä olet meritähti".Muistin taas kuinka kova Stigi on. (Mun yks työuran huippuhetkistähän on se, et näin Stigin työntelemässä lastenvaunuja). Toisaalta soi myös Sammaleen Kylmää usvaa, joka on ihan sairaan hyvä biisi, tiedoks vaan.


Juttuhan meni näin: Eräänä päivänä taasen pöyhin varastoja. Oikeestaan olin etsimässä Novitan Foxya leijonan harjaksi. En löytänyt just sitä, mut meinasin pyörtyä. A) Koska löysin kaikkee ihan turhaa. Siis huhhuh, mitä hittoa mä teen vajaasta kerästä Teddyä? B) Löysin kaikkee kivaa.
Löysin muunmuassa kesän 2011 viron reissulta ostettuja lankoja. Vironvillaa lähinnnä. Toki olen näistä jo aiemmin jotain tehnyt. Sinisestä Winter Thawin, pinkistä Freyan ja mustasta Lazy Katyn. Nyt niistä kaikista tuli yhdessä "Tyttö sinä olet meritähti"-affection.









Edellisen teoksen tapaan, tästäkin tuli vajaa kolmimetrinen. Mun mielestä tää on suuruudessaan vaan niin hellyyttävä! 
Jos en kuuntelis musiikkia isoilla korvalapuilla, ni mielestäni voisin rokata ton ylemmän kuvan mummuhuppu-tyylin.





















Nyt mulla onki puikoilla niin jännä juttu, etten malta pysyä housuissani.

Loppuun vielä biisi:


maanantai 25. helmikuuta 2013

Munis

 KAS! Taas huivi. Tälläkertaa Ode to Veera. Ohjetta pienemmät puikot = pienempi huivi ku luulin. Eipä tuo mitään. Harmaa on Austermann Royal, vihreä alpakkaa ja tuo pääväri on Munakoiso Polkua. Mä kovin yritän inhota tuota lankaa, mutten voi sille mitään et se on oikeestaan ihan jees. Harmi vaan, et menivät lopettamaan sen. Just ku innostun. Travii vapaapäivänä mennä shobbailee.
Harmitus on myös Puro. Nytku taas keksisin silleki käyttöä. Sitä ei ainakaan Delissä ole.... Suuret on nyt ihmisellä murheet.

Viimeviikko oli kiva viikko. En muista koska olisin viimeks nauranut niin paljon. Hauskaa seuraa siis. Tuli käytyä Heurekassa, pitkästä aikaa. Ruumisnäyttely oli mielenkiintoinen, uskalsin ajaa vaijeripyörällä ja kolikosta tuli hieno. Tavallisista tavoistani poiketen, EN eksynyt Vantaalle.

Tänään pärähtää tavastialla!


keskiviikko 20. helmikuuta 2013

"Voisitsä pelaa?"

Terve tuloa taasen Sulon Seurassa osion toiseen jaksoon!

Tässä osassa pelaamme pleikkarilla peliä nimeltä Ni No Kuni - Wrath of the white witch. Peli on alunperin julkaistu jollekin toiselle koneelle mutta nyttemmin myös Pleikkarille.

Meillä täällä hypetys peliä kohtaan alkoi jo varmaan yli puoli vuotta sitten. Miksi? No siksi, koska kehittelijänä oli mukana Studio Ghibli. Sulo tilasikin heti kun mahdollista pelistä tollasen erikoisjulkaisun. "Kai sä kerroit sun blogissa, et jenkeis maksetaan jotai neljähunttii tost boxista?"

Ghiblimäiseen tapaan pelissä on paljon kaikkia hauskoja öttiäisiä. Pelissä seikkaillaan todellisuuden ja rinnakkaistodellisuusfantasiamaailman välillä. Muutaman kerran matkustetaan ajassa. Tämä turkoosi kaveri on Drippy.

Mitä pelissä tehdään? Noh, tämähän on sekoitus jotain Miyazakin leffaa, Pokemonia ja Final fantasya. Päähenkilö (ja ukko jolla pelataan) on poika nimeltä Oliver. Surkeiden sattumusten kautta Ollie joutuu (ennemminkin pääsee) fantasiamaailmaan. Tottakai, toinen maailma on uhattuna ja Ollie on ainoa henkilö joka voi auttaa. Tämä Drippy on hänen haltijakumminsa ja mentoori.

Mikä on pelin tavoite? - Voittaa paha hyvyydellä.

Neulojan plussat:
+ Kuten otsikkokin kertoo, tää on neulojalle hyvin koukuttavaa katsottavaa...pelasinhan työttömyysaikanani Pokemon Lisää tähän värin läpi.
+ Hauska juoni
+ Maisemat
+ Musat

Miinukset
- Tekee mieli kattoo Liikkuva linna ja Henkien kätkemä

Mitä mieltä on Sulo? "Parhaimpia pelejä kyllä miesmuistiin. Teininä pelas tallasia"

tiistai 19. helmikuuta 2013

Vapise Yki!

Saanen ilokseni ilmoittaa että, operaatio "Keittiöön valo" on saatu päätökseen. Asiahan oli siis niin, ettei me varsinaisesti edes tarvittu keittiöön valoa, koska liesituuletin plus astiakaapin alla oleva loisteputki.

Tarvikkeet: Uulssonin valaisinjohto, maadoittamaton valaisinpistokejohto, valikoimasta poistuva isokantainen energiansäästölamppu (olisin halunnu ledin, mut nuukuus iski), tarkkasilmäinen mutsi, jäälyhtymuotti, kukkapurkki, Sulon askartelutaidot, sakset ja Batman bluureiboksin muovilootan pala. Helppoa kun sen osaa!
 Valaisemistarkoitukseen toi ei nyt ehkä ihan maailman parhain ole. Sinertävä valo suuntautuu alaspäin. Nooh.. Mut on se kyllä hiano, vaikka itse sanonkin! Sulokin sanoo.

Nyt mun sisäinen Yki Nummeni huutaa. Olis vaik kuin siistiä tehdä sellanen muovipullo-muovilusikka valaisin...hmmm.

En tiedä kuinka paloturvallinen toi ihan oikeesti on. Tuudittaudun siihen ajatukseen, ettei energiansäästölamppu kuumene kovin. Älkää kokeilko!



sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Muoto on rakenteen mahdollisuutta

Nyt on raitakausi. En tiedä miksi mua nyt niin kovin viehättää moinen tekniikka. Yhä viehättää myös pitkulainen olomuoto.
 Tälläkertaa puikoilta putkahti Different lines, jonka nimesin Sammaleen biisin mukaan Näennäiskäännäiseksi.

Kävin tässä muutama viikko sitten mutsin lankalaatikolla. Sain puoli pussia jämiksiä. Yksi jämiksistä oli väärän värinen Zirton. Mun rojektiin väri on vallan mainio. Keltainen on ihan itse käsinvärjättyä Tico Ticoa.
Isoja raitoja tuli yhteensä 16, ohjeen mukaan 14. Tuumasin, et paskat, en halua tänne kummallisen kokosta pikkunöttöä, joten käytin kaiken.Viimeseen raitaan käytinkin muutaman kerroksen verran TicoTicoa värissä turkoosi-vihreä. Mielestäni uppoaa ihan hyvin tonne sekaan. Vimosella keltasella kerroksella laskin silmukoita olevan vaan 250 kpl.

Vinkkinä itselleni voisin sanoa, että valmiiksi kummallisen muotosta huivia ei kannata venyttää vielä kummallisempaan muotoon. Pituutta sellaset pari metriä? Kolme kertaa kaulan ympäri on hyvä pituus. En oikeen tiedä miten tän olis saanu virutettua sellaseks Star Trekin logoksi...?





ps. Sitte ko sukulaispojat on vähän vanhempia, ni Mimmitäti ja Sulosetä soittaa vinyyliltä muksuille hurjaakin hurjemman merirosvoseikkailun.