tiistai 8. huhtikuuta 2014

..Ja tosi hienosti jaksoit sitäkin roolia esittää.

 Nyt tulee näitä aakkoshaasteen välihommia pikkusen. Valitsin Een ihan hyvin, tulossa takki. Äffä sensijaan. Huhhuh. Miksi oi miksi kysyy hän. Noh, kai se joskus tän vuosituhannen puolella valmistuu. Pjärkele.

Näillä sukkelssoneilla ei ole mitään tekemistä aakkosten kanssa. Arch-shaped-sock on nimeltään. Odotin jotain hirveen upeeta, mahtavaa, vallankumouksellista ja mitänäitänyton.


Ohjeen alkupuheessa hieno analyysi kuinka
tällätavalla  vinohkosti neulotut sukkelssonit istuu hirveen hienosti jalkaan ja on vähemmän venyvät. Nojaa. Sukathan niistä tuli. Ehkä sitten joskus jos teen toiset, teen ne huomattavasti pienemmällä silmukkamäärällä. Mun jalkaan nämä siis liian suuret. Jos tänään mulla olis ollu Sulon jalat käytettävissä olisin kuvannut nämä hänen kintuissaan. Oli muuten paljon paremman näköiset. En tullut kysyneeksi miltä tuntuvat jalassa.
Meillähän on aina sama keskustelu Sulon kanssa:
Mimmi: Anna jalka.
Sulo: EÄÄÄHHH mä pelaaaaan/katon tätä/luen/kuutelen musaa, *ojentaa kuitenkin jalan*

*Mimmi tunkee sukan Sulon jalkaan. Hän ei siis voi itse laittaa sukkaa jalkaan koska "sinä sen siihen halusit"*
M: No? Miltä tuntuu? Huomaathan että tässä sukassa on siitä mielenkiintoinen rakenne että blaablaablaa  hirveen hieno ja vallankumouksellinen eikö? No, No, Miltä tuntuu?
S: Sukalta.


 Vikahan tietysti aina on ohjeessa ja/tai langassa, ei neulojassa. HEH-HEH. Meitä ei nyt selkeesti ollut luotu toisillemme...siis minua ja kaarisukkia (vai viitatanko nimellä nyt kenties jalkaholviin?). Toisiksi ylin kuva esittää jalkapohjan jännää rakennetta.

Vois olla hirveen lystikästä tehdä toi jalkapöytä toisella värillä. SE olis hienoa.
Tulipahan tehtyä sukat, saa sitten joku isompijalkainen lahjan. JA mikä parasta, sain lykättyä sitä kamalaa Äffää. Oliskohan kotitonttu älynnyt neuloa sen loppuun? Tyrkyllä tossa jääkaapinoven edessä kangastakssissa ainakin ollu...

ps. Parasta nyt: Oon näin vanhimmiten alkanut tykätä kiiltävien asioiden lisäksi ihan pikkusen Jari Sillanpäästä. On vaan jotenkin niin mukavaa katsottavaa, ei siis ulkonäöllisesti niinkään mut jotenki se huumori ja esiintyminen. Joten parasta nyt: Jartsu...ja mansikat ja Rainbow/Pirkka suklaahippukeksit.

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Pilot of the storm who leaves no trace

 Ettei blögin nimi vaivu unholaan on hyvä välillä palata juurilleen. Tein pipon. Pitkästä aikaa.
Pitäisi tehdä vielä lisää pipoja koska:
a) Minulla on vain muutama pipo ja niistäkin puolet liian paksuja näin kevään korvilla
b) Pipo näkyy koska Hampurista ostin kahdet kuulokkeet, nappiversiot ja tavalliset
c) Nappikuulokkeet ei pysy muuten. Tai siis kyllä ne pysyy ilmankin mutta vähän hankala olla pitkiä aikoja täysin liikkumatta.

Malli nimeltänsä Raituli ja se löytyy jos osaat käyttää Googlea tai vastaavaa hakukonetta. Itse bongasin ohjeen eräästä blogista. Nyt en muista blogin nimeä, mutta muistan kommentoineeni sinne. Lankana tähän käytin harmaat mummolankaa jota meni n.20g ja Chasing Snakeseista  ylijäänyttä ihanan ihanaa Handun Kashmirlankaa. Handua jäi vielä 20g, jämäsukka? Jämäpipo? Jämäjoku?
Itseasiassa oon miettinyt että tekisin jämäpipon. Raverlystä bongasin jonkun hienosti keksimän Pii-sukan. Raidalliset sukat jotka raidoitetaan 3,1,4,1,5,9 jne. Mahtava idea! Ensimmäinen nollakin taitaa tulla vasta joskus kolmannenkymmenennen numeron kohdalla..tai jotain..

Tänään postimies toi mun lagat. Iih. Saksasta asti. Ihan perus 75/25 sukkalankaa. Värit on niin herkut. En suosittele nettikauppaa kovin malttamattomille ihmisille. Näiden toimitus kesti lähemmäs kolme viikkoa. NOJOO, jos ihminen tilaa langat jonain muuna päivänä kun perjantaina. Mun pitääkin tehdä tieteellinen tutkimus ja tilata langat maanantaina. Tieteen nimissä on nyt tehtävä toinen tilaus!

ps. Parasta nyt:
Oikeestan koko AM levy, tänään iskee tämä:
If you like your coffee hot, let me be your coffee pot

tiistai 1. huhtikuuta 2014

You know what Yuna must do.


 Miksi näin vaikeaa tämä kirjoituksen aloittaminen? Yritin äsken etsiä inspiraatiota tähän ja päädyin puoleksi tunniksi selailemaan toisten blögeja. Oho. 

Taidanpa vaan loikata asiaan.

Neulojain yönä aloitettu huivi tuli viiimein valmiiksi jo jonkun aikaa sitten. Tämä pääsi Saksaankin mukaan ja lennon aikana edistyikin ihan mukavasti.

Mallihan on nimeltään Germinate. Sisareni on näitä neulonut jo ainakin kaksi. Mutsikin yhden. Nyt pääsen minäkin jengiin mukaan. Poikkeuksena se, että tämä ei ole kaksimetrinen monsteri vaan hyvin siro metrinen (ehkä vähän yli) tapaus. Yllätin itseni tekemällä tuon pykäreunan taas. Ihan kivan näköinenhän siitä tuli vaikka aluksi epäilyttikin.

Lankana Yarngrimoiren sukkalankaa burgundinpunaisena ja turkoosina sekä hyvin marinoitua Malabrigon keltaista pitsilankaa. Teen varmaankin tulevaisuudessa joskus toisen. Pitsiosiota oli ihan mukava pitkästäaikaa vääntää.



ps. "parasta" nyt: Eloni epävarmuus.

perjantai 28. maaliskuuta 2014

"Mitä jos must tulis kisse?" - Kissa? en mä tiiä.

Aakkoset jatkuu. Deenä Diving in. Ohjeen alkupuheessa kerrottiin että tämä on hyvä malli stäshiin sukeltamiseen. Valitaan vaan kaksi toisiinsa sointuvaa lankaa ja aletaan paukuttaa. Sinänsä ei mitään uutta siis :D Uutta minulle tässä oli tuo raitakerros. Ei neulottukaan ees-taas-ees-taas vaan taas-taas-ees-ees. Olen sitö itsekin joskus miettinyt että minkähän näköinen pinta tulee jos niin tekee. No, ihan kiva. Uutta ja ihmeellistä oli myös tuo Picot-reuna. Onkohan se suomeksi piparkakku? Vai pykä? En tiedä.

Tälläkertaa sukelsin mutsin stäshiin. Anastin häneltä kaksi vajaata kerää Aubelitan Merinoa.
Voivoi kun oli kivaa lankaa tämä. Paksua ja pehmeää. Tokihan lankaa olisi voinut olla enemmän -> isompi huivi mutta hyvä tuli näinkin. Niin ja eihän se muuten mikään jämälankajuttu olisikaan jos olis paljon lankaa. Niih.

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Danke sööön

 Voi kuinka ihanaa onkaan sanoa suoraan selkeällä suomen kielellä asiat. Du ju spiik inklish? Ja sittei puhukkaan ja tulee kauhee häslis ku pitää löytää joku joka puhuu. Oikeesti kyllä ne kaikki osas vaikka sanovatki että eivät. Niin siis Hampurissa käytiin viettämässä viisi päivää.

Nämä huivikuvat ovat oikeastaan Lyypekistä. Voi miten ihana kaupunki se onkaan! Kaikki kävelymatkan päässä. Ilmakin oli mitä mainioin kuten kuvasta näkyy. Jotain +15 oli lämmintä ja olut halpaa. Lisäksi Lyypekissä oli ihan hirveen paljon kangaskauppoja. Mitään en ostanut mutta sielua sain ruokittua.

Kaks kivaa lankakauppaakin löytyi. Tosin niistäkään en mitään ostanut. Oikeastaan se toinen oli kiva ja toinen Karnaluks tyyppinen Wolle und Hobby nimeltään. Lankaa, kankaita, askartelutarvikkeita, helmiä...mitä näitä nyt on. Kolmaskin lankis erään torin laidalta löytyi, mutta sieltä tuli lähdettyä aika pikasaan pois koska lankoihin ei saanut koskea. Ei siitä kaupast sen enempää, tiedätte kyllä mitä tarkoitan jos sinne joku joskus vahingossa eksyy kauppiaan rauhaa häiritsemään. Perkele.

Kuvissa näkyvä huivi on muuten aakkoshaasteeni Cee elikkäs stiivenin Cumulonimbus. Lankana käytin kirpsakan keltaista vironvillaa ja hiilenharmaata mummolankaa elikkäs Madame Tricote Merinogoldia. 200-300m tais mennä kumpaakin väriä.

Hampurista sen sijaan ostin lankaa. Kauppa on nimeltään Mylys ja sinne kannattaa ehdottomasti eksyä. Osoite on Wiedenallee 12 joka sijaitsee aika lähellä messuhallia ja Planten und Blomenia eli siis vissiinkin kasvitieteellistä puutarhaa. Kasseja olisi muuten ollut kolme erillaisa. Sininen jossa teksti kääntyy jotenkin niin että "Lahjaton mutta ahkera", Punainen jossa "kaksi oikein, kaksi nurin" (=kaksi läpsyä poskille oikeelta, kaksi vasemmalta) ja sitten tämä minun pinkki jossa räyhätään pudonneen silmukan takia. Hauskoja kerrassaan. Yläkulman shoppelwolleista tulee varmaankin sukkia ja alakulman jakkilangasta pipo tai huivi jonkun kaverilangan kanssa.

Toinen lankakauppa jossa olisin kovin tahtonut käydä olisi ollut Handarbeit joka olisi sijainnut Hollanrice Räihellä joka taaskin sijaitsee melko lähellä Fischmarktia. Pyörittiin tiistaina niilllä kulmilla, mutta mun Reeberbaanilla järkyttynyt mieleni ei toiminut. Onneks tilasin sitte eräästä nettikaupasta pari lankaa lohdutukseksi. Niin siis semmosia lankoja jota olisin ko kauppaan mennyt katsomaan. Kertonen niistä lisää sitten kun tänne meille saapuvat.

All in all, meillä oli oikein mukava reissu. Mieleen jäi isot koirat, huorat (ei käyty) ja ihanan ihana Lyypekki (jonne ihan varmaan teen joskus viikonloppureissun, kastokaapas vaan!).

Maanantaina onkin toinen ponnistus. Lähdetään kolleegan kanssa ratsaamaan Tallinnan käsityökaupat!

Nyt taidan tehdä itselleni rentouttavan jalkakylvyn.

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Aivottomat

 Unohdinpa tuossa Arkadian Ulla merkinnässä kertoa itseni haastamisesta. Haastoin siis itseni neulomaan aakkoset omasta stäshistä. Eli mallien alkukirjaimet aasta ööhön neuloen. Langat omasta varastosta. Ullat oli AA.

Brainlessit on Bee. Lankana Zeldan dippaamaa kimmeltävää wild 'n freetä. Tossusankari nimeltään. Noin puolet 100g vyyhdistä meni näihin. Oikein mukava lanka.

Huomaan, että musta on näin vanhemmiten tullut kauhee harakka. Kaikki mikä pikkasen kimmeltää on hirveen ihanaa. Kraak!



Nimensä mukaan erittäin aivottomat oli nämä. Helppoa ja mielenkiintoista. Tykkään tuosta gussetin nurjien silmukoiden kolmiosta.

Mallia muokkasin ihan vaan pikkusen niin, että tein palmikon mulle helpompaan suuntaan. Tottakai, palmikot ilman palmikkopuikkoa. Bussissa kun neuloo ni helppous on kaiken a ja o. Eks je.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

This boy is too young to be singing the blues

Tavoitteena oli tehdä villatakki matkaa varten. Kunnianhimoinen tavoite ajattelin. No, takki on valmis ja matkaan aikaa vielä viikko.

Mrs. Garter on tämän mallin nimi ja se maksaa muutaman kolikon. Tää on ollu ostettuna jo varmaan vuoden päivät ja pariin otteeseen tätä oon alottanut mutta sit kuitenkin päätynyt purkamaan. Noin kaksi viikkoa sitten otin taas härkää sarvista. TOSIN alkuperäisessä ideassa olisin tehnyt kirkkaan vihreän vartalo osan ja tuolla harmaalla reunat.

Kyllä se niin kuulkaas on että jos epäilyttää ni kannattaa kysyy toista mielipidettä. Tai sitte vaan tehdä ja päätyä purkamaan. Sisarella on onneks visusilmää ja feissarin keskustelussa saa lähetettyä kuvia.


Kyllä tuli hyvät värit. Harmaa on Limaa jonka hankin poppelin lahjakortilla (koska en saanu tuotetta eikä kukaan ekaks ilmottanu mulle mitää, yhyy. Mutta loppujenlopuksi asia järjestyi näin, jee)  ja pellavankeltainen on kaksinkertaista Dropsin alpakkaa. Ruskeat napit omasta nappilootasta.

En voi käsittää kuinka tää onnistui näin hyvin! Ja kivuttomasti. X-Filesii kattoessa neulominen soljui oikein mukavasti.






En varmaan ole ikinä saanu nappeja osumaan reikien kanssa. 
Taskut oli kans uusi kokemus. Nekin onnistui. Jee.

Kuvista kiitän Sisarta...ja Stiiven Westiä inspiraatiosta. Parhaat kuvat ikinä. 









Pässön
of the risu.