keskiviikko 27. elokuuta 2014

Suoperäisillä seuduilla kuulee joksus omituisiakin ääniä.

 Kävimmepä muutama viikko sitten erään ex-gootin kanssa lounaalla. Lounaspaikka oli lähellä Hakaniemen hallia ja kas vaan, hallia lähellä on myös eräs lankakauppa. Lounaan jälkeen suuntasimme jätskille ja "ihan nopeesti tohon Vihreään Vyyhtiin". Kas vain, sukkalangat tarjouksessa.

Yllätykseskeni ystävättäreni ei ihastunutkaan siihen musta-pinkkiin lankaan, vaan tähän vihreään.
- Vähänkö ihanat värit!
- Mä voin tehdä sulle siit sukat jos haluut.

-Joo!
Matkalla jätskikiskalle suunnittelin että tästä langasta on varmaan hauskempi tehdä muodolla leikittelevä pari. Skewit taas kävi mielessä, mutta muistin, että skewit hänellä jo onkin.
 (Kyllä mä vielä jonain päivänä pääsen niitä Skewejä tekemään!)
Malliksi valitsin Partying it UP and getting it DOWN sukat. Toinen sukka tehdään alhaalta ylös ja toinen ylhäältä alas. Itse pidin enemmän partying it UPista.

 Lankana tässä OnLine Supersocke Neon-two. Koko on reilu 40, jolloin lankaa meni n.60 grammaa. Koska ihminen ei voi lähteä yhden lankakerän kanssa pois kaupasta, ostin sitten itselleni sen musta-pinkin kerän.

Nyt alkaakin sitten armoton mietintä, matkaan on 12 päivää, enkä ole vieläkään päättänyt mitä otan matkaneuleeksi! Ääks.

lauantai 23. elokuuta 2014

Mä vien sut rannalle

 Kaivelinpas päivänä eräänä taas vähän stäshiä. Tiesin kyllä näiden Dropsin Cotton Lightien olemassaolon, ei siinä mielessä ollut ylläri. Ostin nämä joskus vuosi sitten jostain Dropsin puuvillakampanjasta. Angsti näitä lankoja kohtaan oli silti valtava. Raverlystä lueskelin kuinka kamalan halkeilevaa tämä lanka on ja kaikilla on ollu hirveen huonoja kokemuksia. Päätin että perkele, minä neulon nämä pois. Mitään kovin palmikkoista mallia ei kannata valita, tuumin.

Malliksi valikoitui Isabell Kraemerin On the beach. Simppeli ylhäältä alas paita. Oikein hyvä. Klikkasinkin suunnittelijan lemppareihin. Olenhan aiemmin tehnyt saman suunnitelijattaren Driftwoodin.

Lanka ei kyllä minun mielestäni halkeillut ihan hirveesti. Oli ehkä henkisesti valmistautunut niin hyvin. Tai voihan se olla niin että suutuspäissään ihminen kirjoittaa nimimerkin takaa hieman kärkevän arvion.


Lankaa tähän mainioon paitaan meni yhteensä 8,5 kerää. Neljä harmaata ja neljä ja puoli turkoosia. Harmaan kanssa piti vähän jänskäillä. Riitti kuitenkin. Ihan pieni nöttö jäi yli. Olin henkisesti valmistautunut tekemään viimeisen harmaan raidan punaisella. Arvelin että eriväristä raitaa ei kuitenkaan kannattais laittaa tuohon ruumiini kaikista leveimpään kohtaan. Jos olisin ollu oikeen fiksu, olisin tehnyt hihoihin yhdet punaiset raidat niin ei olis tarvinnu sydän kurkussa nipsutella.
 Paita muuten vois olla aika lystikäs erivärisillä raidoilla. Ei millään hurlum-hei väreillä, vaan hyvin visusilmäillyillä sävyillä. Hmm, laitetaan harkintaan!

ps. 15 Päivää ja Toivomma ettei tulivuori tussahda.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Kunnes kohtaamme

 Olipa kerran Mimmi joka löysi Raverlyn ihmeellisestä maailmasta "Patterns" sivun takaa kohdan "Wiew your highlights". Käsitykseni mukaan tämä kohokohta hommeli jotenkin valitsee minulle sellaisia malleja jotka saattaisi kiinnostaa. Vähän niinkun kohdennettua mainontaa. Oli miten oli, Raverlyn velho ehdotti minulle suunnittelijatarta Zauberchaf-nimimerkin takaa. Voi jehna miten hienoja!! Mä jotenkin pidän sukissa enemmän palmikoista kun pitsistä.

Päätin, että neulon lyylin kaikki mallit.

Aloin urakkani sukista nimeltä Azurdrachen. Vaikeasta nimestä ja näyttävästä ulkonäöstä huolimatta tosi helpot tehdä. Kuvio on hyvin johdonmukainen ja jää mieleen ihan muutaman kerroksen jälkeen.







Itseään on niin hirmuisen hankala kuvata sukat jalassa. Sukkelssonit kumminskin on sellaset jotka herää eloon vasta kun ne laittaa jalkaan. Päällä tuollainen salmiakki-ainaoikein-meininki, nilkan sivussa ainaoikein-salama fiilis joka jatkuu kantapään loppuun saakka. Tykkään!

Lankana Lanitium Ex Machinan Glitter sock, uniikki väri nimeltä Burnt cinnamon. Lankaa meni n.60g.


Makeesta ulkomuodosta huolimatta nämä ei jää minulle. Olen asettanut itselleni tehtävän. Ex-gootti pitää sukittaa. Maailman tuulet häntä kutsuvat pariksi vuodeksi. NYT ei vielä ole aika vuodattaa eron kyyneliä.Tai mitäpäs minä itkemään, nykyään kun voi pitää niin hyvin yhteyttä feissareiden, whats upin, skypen, mailin, etanapostin jne kautta. Ja mikä parasta, lento sinne ei kestä kun pari tuntia, saattaahan sitä ihminen pistäytyäkin...
No, vielä ei ole aika miettiä sitä asiaa ollenkaan.

ps. Parasta nyt: Valkosuklaa-vadelma-muffinit

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Töpsykkäät

 Tilasin (tai siis Sulo tilasi minulle) Amazonista minulle hyvän sukkakirjan. Knitting socks with hand painted yarns on kirjasen nimi. Meinasin neuloa kirjan kannesta kanteen. Aloitinkin erästä toista mallia tässä jo itseasiassa muutamaan kertaankin mutta ei onnannut, ohjeeseen oli luiskahtanut virhe. Nyt errata kourassa uudestaan.

Nämä sukat ovat nimeltään Spot check socks.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin ärsyttävä malli. Ärsyttävä koska en itse ollut keksinyt moista. Lankana Madame tricoten Merino gold mustana sekä piratenwollen sukkalanka jämä joka jäi Gladereista.
En tiedä oliko nyt vika vaa'assa vai punnijassa mutta laskelmieni mukaan mustaa meni 40g ja värikästä vain 18g.
Suosittelen tekemään kokoa isommat kun tavallisesti. Pintakuvio ei oikeen jousta ja nää on mulle hiukka liian naftit. Tarvii koklaa vielä kastelua jos sen jälkeen olisivat vähän rennommat. Onneksi on olemassa eräs esiteini jonka jalkaan nämä vois sijoittaa.

Oikeesti nää sukat on tosi hienot. Itsestään on vaan niin hirveän hankala saada sukkakuvia.


Nyt sijoitan itseni, paidan raadon, Shelcokin ja Watsonin partsille tutkimaan Baskervillen mysteeriä.



ps. Parasta nyt: Dr.Whon neloskauden eeppinen päätösjakso.

perjantai 8. elokuuta 2014

Ihan omat "Ihan omat"

Nyt systeri on kirjoittanut ohjeen näihin sukkiin, voin minäkin nämä omani täällä esitellä. Olin elämäni ekaa kertaa tesitneulojana.

 Sukat neulotaan varpaasta varteen. Helppo ja mukava bussineule siis. Huomatkaa mustelma sääressä.

Huomatkaa varpaan aaltokuvio. Lupulliseta ohjeesta poiketen nilkassa ei näissä sukissa ole toista aaltokuviota.

Yllätin itseni valitsemalla omaan visusilmään oikein passelit värit. Mistä lie tullut mieleen noin rauhallisen räväkkä värimaailma. Vaalean harmaa, vaalean sininen on tuo raidoitus jos kuvista ei joku saa selvää.


Lankana käytin mummoa sekä Myrhamysteeristä ylijäänyttä sukkalankaa. Minkähän verran lankaa näihin olis yhteensä mennyt..? Varmaan jotain 50g tienoilla. Koko on 38 ja tosiaan tehty ihan ohjeen silmukkamäärän mukaan. Voisin kuvitella tekeväni näitä vielä toiset ja ehkä kolmannetkin. Alkaa nimittäin noita jämänöttösiä olemaan sen verran.

Tuhotkaa jämälankanne ja tehkää nämä, nää on kivat! Eli vielä kerran Kliketiklak ohjeeseen.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Hovineitonen

Blörgh. Ällöttävää istua tällä nahkatuolilla pöksyissä. Talvella voi sitte muistella kuinka kesällä oli kamalan kuuma.

 Talvella voin myös muistella sitä kuinka alotin toukokuussa sukkelssonit jotka sain heinäkuussa valmiiksi. Pientä angstia oli näiden kanssa kyllä. Plus parin viikon neuleplääh. Lisäksi näiden neulomista vaikeutti oma sooloilu. Eihän sitä ohjetta nyt voi herranjumala seurata. Siittää ku pikkasen joka kolmannella duunimatkalla vilasee ohjetta. HEH.

 Langassa ja mallissa ei tietenkään ollut mitään vikaa.
Nämä ovat siis sovelletut Hovineidot. Eihän sitä kelleen tarvii kertoa että nää on vähä väärin tehdyt..? Lankana Handu Ilun erikoinen värissä syklaami. Kyllä, nämä kimmeltävät. Väri on vissiinkin Totinen Syklaami. Ex-goottiystävättäreni visusilmää hivelevä väri. Lankaa näihin kului 55g, saan ex-gootille tehtyä jämistä vielä raitasukat vaikka.

(nyyh, välimatkamme pitenee muutamaksi vuodeksi, mikä parhain syy neuloa auf wiedersehen juttu)

Ihan kivat näistä jokatapauksessa tuli.

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Tein itse ja säästin.

Jos joskus joku pitää naamiaiset aion pukeutua Simpsoneiden Snake Turleyksi. Näin olen julistanut monta kertaa. Ei oo sellasiin naamiaisiin tullut vielä kutsua. 
Oon viimeaikoina ihan tosissani miettinyt pystyisinkö rokkaamaan farkkuliivin. Näin ale-aikaan olenkin kovasti käynyt Carlingssissa tsekkailemassa josko siellä olis mulle halpaan hintaan liiviä, ihan näin kokeilumielessä. Liivejä on juu, 49,95. Kiva maksaa viiskymppiä kokeilusta. Olenkin nyt julistanut muutamina iltoina kuinka aion mennä Fidaan hakemaan halvan farkkutakin ja teen ite.

Tänään reippaana tyttönä otin alleni bussin numero 52 ja hujautin Maunulaan suhteellisen uuteen Fidaan. Olenhan siellä jo muutaman kerran aiemminkin käynyt. (Aiemmin vähän samoilla asioilla, tarvitsin farkkushortsit. Shortsit, pikkareiden ei tarvii olla denimiä). Kuvittelin kirpparilla olevan pitkät hyllyt farkkutakkeja eri väreissä ja malleissa. Olin väärässä. 

On tainnut muutama muukin shoppailija olla kanssani samoilla linjoilla. Löysin jokatapauksessa ihan kivan farkkutakin. Sovittaessa rotsia tuumin että, voisinpa pitää sen ihan takkinakin. Perkele. Tuumin myös mielessäin että, onkohan sellanen farkkutakkki ilman hihoja ihan hirveen kuuma?
Selailin kaikki rekit läpi, muttei toista takkia löytynyt. Viimeisenä oljenkortena suuntasin lasten puolelle. Lastenvaatteiden seassa roikkuikin tutunnäköinen farkkupaita. 
Hinta: 3e, 
koko: sopiva,
viileys: hyvä. Mahtavaa!

Mietin, että pitääköhän sellasen liivin oikeesti olla lyhyempi. Päätin että, mulla on nyt tällanen. Olen edelläkävijä.

Kassalle, bussille, kotiin ja sakset handuun. Aikaa tämän komeuden tekemiseen meni n.30sekunttia. Leikkasin vaan hihat saumaa pitkin vekka. Yritin hohkakivellä vähän kuluttaa pintaa, mutten sitte jaksatuntkaan himkkailla vessan lattialla paitaa. Hyvä näin. Tein itse ja säästin 46,95e.



Ja eikun rokkaamaan!