Tässä jaksossa neuloimme Carry on Solefully sukat. Lankana taas vaihteeksi Madame Tricote Merino gold väreissä kirkkaan sininen ja musta, puikot 2,5mm. Lankaa näihin sain kulumaan yhteensä noin 50g. Ei siis mikään hirvee lankasyöppömalli. Ihan ei mennyt nämä putkeen vaikka ohjeen mukaan tein. Omaan jalkaan näistä nimittäin tuli liian löysät.
Muutamia asioita muokkaisin seuraavia sukkia varten, lähemmäksi minun jalkani muotoja. Tässä muutama oma muistiinpano:
Mikä näissä on sitten niin ihmeellistä? No tietenkin se, että sukat aloitetaan pohjasta!
Ensin luodaan pitkä rivi silmukoita ja lähdetään neulomaan terveyssiteen näköistä kappaletta. Samalla tietenkin tehdään varpaille ja kantapäälle tilaa. Tässä olisi hyvä olla mahdollisimman pitkä pyöröpuikko. Noin niinkun rakenteellisesti tässä työvaiheessa ei muutoksia tarvinne.
Terveysside- vaiheen jälkeen tehdään nousu kohti jalkapöytää ja kavennetaan varpaille pussi. Pussi lopuksi kursitaan kasaan jalkapöydälle. Kursimisessa voisi käyttää ehkä jotain muuta tekniikkaa tai pienempiä puikkoja.
Omaan jalkaan tämä vaihe on nyt jotenkin pielessä. Kursittavia silmukoita olisi voinut ottaa ihan reippaasti lisää. Ehkä 5-10s enemmän. Kuten oikealla näette ohjeen mukaan tehtynä aiheutuu akillesjänteen kohdille pussi. Luulen että, jänteen kohdilta olisi voinut hyvin vielä kaventaa muutaman silmukan pois.
Lopuksi neulotaan nilkka samalla kaventaen vielä jalkapöydän silmukoita.
Lopputuloksena hyvin veikeän näköiset sukat paksunilkkaiselle ihmiselle.
No, eiköhän nämäkin käyttäjänsä löydä! Kannattaa siis kokeilla.
Muutama viikko takaperin Raverlyn etusivulla Community Eye Candy-osiossa esiteltiin ainaoikein neuleita. Osiossa siis esitellään räveltäjien teoksia ympäri maailmaa tietyllä teemalla. Teemoja muunmuassa: Joku tietty väri, Käsinkehrätystä langasta, Raitoja, Tv-ja Leffa-teema, Täytettyjä asioita, jne.
Inspiroiduin niin kovin näistä ZigZag fingerless gloveseista, että pakko oli välipalaksi yhdet vetäistä. Parasta oli myös se, että malli on ilmainen. Olisin voinut inspiroitua vähän aiemmin, sillä näin lokakuun sateessa sormettomat ovat yhtä tyhjän kanssa.
Lankana käytin Dropsin alpakkaa kaksinkertaisena. Nokkelimmat pokkelimmat huomaavat, että kyseessä on jämää. Malli on hyvin helppo ja tähä saa tosiaan upotettua oikein hyvin jämiä. Telkkaria katsellessa nämä valmistuivat ihan muutamassa jaksossa.
Nyt vaan pohdin kuinka saisin näistä koko lapaset. Sormiluukulla ehkäpä..?
Olen tehnyt uuden aluevaltauksen! Tein Sulolle Spurgut Knittyn ohjeella. Hidden gusset mittens on oikea nimi. Kaikista suurimman koon mukaan tein ja sitten tietenkin vähän mukailin armaani muotoja. Yläkuvassa hanskat sopivissa handuissa, alakuvassa lörsköttää mun käsissä. Lankana Madame Tricote Merino gold (eli Mummo), mikä yllätys.
Nämä hanskat on nähneet vähän maailmaakin. Aloitin nämä ihan kotosuomessa, sitten ne lensivät Dubliniin, matkustivat bussilla Galwayhyn, matkustivat bussilla Limerickiin, matkustivat bussilla takaisin Dubliniin ja vielä takaisin kotiin. Hyvin montaa kierrosta en reissussa näitä kylläkään neulonut.
Harmittava takaisku sattui toisen hanskan kohdalla. Koska ohjettahan ei voi noudattaa vasurin hanskasta tuli ihan vahingossa sellanen kun ohje käskee. En voi käsittää. Tämä taas johti siihen, että oikean handun tumppu on erilainen. Annoin Sulolle hanskojen käyttöohjeen: pitää niitä niin päin että virhe menee kämmenen puolelle. Hölmö ei huomaa eikä viksu sano mitään.
Ohjeesta poikkesin siis sillätavalla että, neuloin tuon joustinmen siirtosilmukan täysin eri tavalla. Ohje käski jotenkin hirveen hankalasti ekaksi lisäämään ja sen jälkeen heti seuraavat kaksi silmukkaa kavennettiin. Ei mitään järkeä. Samalla vaivalla siirtelen vaan silmukkaa palmikonkierrolla. Hmph. Tein varmaan KFBn jotenkin väärin kun tuntuu että siihen kohtaan tulee reikä....
Nyt onkin sitte Räveltämön jononi saanut jatkeeksi hanskoja ja spurguja. Kivaa!
Ostin (yllätys yllätys) Irkuista, tarkemmin sanottuna Limericistä, itselleni farkun sinisen keinonahkatakin. Huivihan siihen pitää olla. Vaikkakaan takilla ei nyt varmaankaan tänävuonna enää kovin montaa käyttökertaa ole. Ens keväänä sitte.
Huivimalliksi valikoituin Color Affection. Tämä taitaa nyt olla kolmas colori jonka teen. Lankana käytin kirpputorilta ostettua random mustaa villalankaa, Pirkanmaan käsityön Ohutta pirkkalankaa sekä Novitan Polkua värissä Munakoiso. Huivista tuli siis kokoonsa nähden hyvin kevyt. Raverlyn mukaan lankaa meni yhteensä vajaa 500m.
Pirkkalangasta pitää sen verran sanoa että päästi melkoisesti väriä. Tämä väri on nyt (tietääkseni) ensikosketus kyseiseen lankaan. Sormet oli ihan smurffit. Toki vyötteessä oli maininta "ei suositella suurille pinnoille", en mä nyt arvannut että ihan noin paljon vuotaisi. Ratkaisin ongelman kylmästi katkaisemalla langan kesken työn, vyyhditin kakun ja liotin. Useampaan kertaan sain vedet vaihtaa. Operaation jälkeen ei neuloessa jäänyt irtoväriä sormiin juuri ollenkaan. Olis ihan heti alkuun pitänyt tajuta liottaa. Noh, ens kerralla sitten. Jännittävää kyllä, en huoma että lanka olisi mitenkään haaleampaa "värin vähennyksen" takia. Hyvä lanka noin niinkun muuten kyllä.
Sitä kai sitten pitää pikkuhiljaa ryhtyä miettimään mitä sitä lahjoiksi kenellekin antaa. Niin ja tietenkin täytyy alkaa suunnittelemaan syntymäpäivä tarjoiluja...Huoh, niin paljon hommaa :D
ps. Parasta nyt: Eilen kävin Skype keskustelua ja sain huomata että keskustelu kumppanillani oli minun tekemät sukat jalassa. hihi!
Jos ihminen ostaa Irlannista maailman hienoimmat lantsarit, täytyy hänen neuloa saapassukat. Ihan tavalliset. Mielellään jämistä ettei sitte harmita kun kuluvat puhki.
Jämiähän täältä löytyy, tuumin. Todellisuus oli jotain muuta. Lankoja ja jämiä on paljon joo, muttakun ei sellasta villasukkaan sopivaa. Tai löytyi niitäkin mutta ei niin paljon kun ajattelin. Ihan hyvä, eikö?
Lankana tosiaan pingispallon kokoisia nöttöjä Seiskaveikkaa, Jussia ja Villeä (ei sentään Ollia, HEH-HEH, tietäjät tietää). Ihan vaan varpaasta varteen tiimalasikantapäällä. Helppoa ja nopeeta. Mokasin tosin ton toisen päättelyn, no kyllä se jalkaan menee.
Niin siis, kävimme Sulon kanssa taas Irlannissa pari viikkoa pyörähtämässä. Ekaks Galwayssa ja sitte Dublinissa. Hauskaa oli. Löysin tälläkertaa myös sen lankakaupan. This is Knit. Hinnat halvemmat kun suomessa, yllätys. Kaikki on siellä halvempaa. Kaikki on kaikkialla halvempaa.
Jos tiivistäisin reissun muutamaan kuvaan, kuvat olisivat nämä:
Galwayn haisulihotelli. Älkää menkö Glenoaksiin, se on halpa joo mut mut. Itse kaupunki on tosi kiva, viikko on kuitenkin liikaa.
Cliffs of Moher. Mahtava paikka. Korkeimmillaan 300m suoraa pudotusta. Pikkubussimatka oli suoraan sanottuna oksettava. Vuoren reunaa ei tietenkään voi ajaa suoraan ylöspäin, tei kiemurteli kuin mikäkin käärme ja nopeus kuskilla pelottava. No, lohdutin itseäni ajatuksella ettei kuski aja reittiä ekaa kertaa.
Pikkusen korkeus puistatti. Kallion värit oli niin mahtavat. Teen joskus Moher-värityksellä jonkun neulotun asian.
Molly Malone. Jotenkin herkistyin patsaan luona. Mollyn tarina vaan on jotenkin haikea ja kaihoisa. Nytkin nousee karvat pystyyn.
Yllättäen Dublinin linnan kupeesta löytyi tällaisia taloja (virastoja? toimistoja? nykyään linnassa toimii hallitus). Ihania!
Hmm, mun piti kirjoittaa tätä, mutta ajauduinkin katselemaan kuvia viimevuoden reissulta. Oi, oi! Kohta päästään Irlantiiiiiiin! Jeij.
Matkaan olen valmistautunut muunmuassa:
- Kuuntelemalla Dublinerssia.
- Kuuntelemalla Irlantilaisia pubibiisejä.
- Tutustumalla Galwayn nähtävyyksiin kotoa käsin.
- Tilaamalla airport taxin maanantai aamu(yö)lle.
- Pesemällä pyykkiä.
- Kartoittamalla paikalliset lankakaupat. (Ei, en kysele vasepookin villasukkapalstalla vinkkauksia)
Niin, olihan mulla tänne muutakin. Sukat! Yllättäen.
Päivänä eräänä matkasimme Sulon ja hänen Veljensä kera Hyvinkäälle. Kaikkihan sen tietää, ettei junassa matkata tyhjin käsin. Matkalla veljesten kanssa tulikin sitten yllättäen puhetta neulomisesta ja villasukista.
Ohimennen kysäisin Veljeltä onko hänellä tarvetta villasukille ja että onko hän ylipäätään villasukkamiehiä. Ei kuulemma oikein osaa käyttää KOSKA SUKAT KUTITTAA. Voi voi voi voi. Tässä taas yksi huonon langan Sukka-Uhri, tuumin. Suloseni liittyi keskusteluun hieman ääntään korottaen: "Ei Mimmin tekemät sukat kutita! Se johtuu siitä langasta. Mimmi teki mulle yhet nilkkasukat jostain langasta ja ne ei kutita ollenkaan!" Ylpeän hämmästyneenä komppasin Suloani ja sanoin tekeväni Veljelle sellaset jalanlämmittimet että oksat pois!
Näitä sukkia väänsin matkan aikana. Nämä sukat eivät mene Veljelle. Ennen Hyvinkäälle lähtöä kävi kotona mielessä, että viemisiä vois olla. Harmi vaan ettei mun "lahjaksi jollekin" kasassa ollut yksiäkään miehekkäitä sukkia. Siksi matkaevääksi Mummolankaa ja malli nimeltä Honka. Koko on olevinaan jotain 40-41. Langan kulutuksesta päättelin kuitenkin että nää ei ihan taida olla sitä tavoiteltua kokoa. No, lahjalaatikossa on kuitenkin hyvä olla tällaiset unisex sukat.
Hyvinkään reissun jälkeen kysyin Armaaltani kuka heille teki pienenä villasukkia. -Mutsi osti ne jostain torilta tosi halvalla.
Niinpä.
Olipa kerran Mimmi, joka oli töissä eräässä Tavaratalossa. Tavaratalossa Mimmin vastuulla oli Novitan langat. Ennen Mimmiä lankaosastoa ei ollut hoitanut oikeastaan kukaan. Tai oli sitä Kukaan hoitanut, Kukaan oli lähtenyt talosta uusille urille jo jonkin aikaa sitten. Lankaosasto oli ennen Mimmiä ollut oikeastaan yhteishuollossa ja siltä osasto näyttinkin. Mimmi otti härkää sarvista ja vimmatulla tahdonvoimalla raivasi, hinnoitteli, visusilmäili, alensi hintoja poistuvista langoista ja järjesteli osaston kuntoon. Itseasiassa tämä raivokas järjestely piti tehdä pariinkin otteeseen koska kaikilla ei ole silmää. Eräiltä puuttui näköjään silmät kokonaan päästä. Nyt syksyn langat ovat jo useamman viikon pysyneet järjestyksessä.
Nyt onkin Mimmillä ja hänen kolleegoillaan urakka edessä. Novitalta tilattiin "otan tuon ja tuon ja tuon"-meiningillä vähän lankaa, jotta osasto saataisiin näyttämään entistä paremmalta. Kerä sitä, kerä tätä, sukkiin sopivaa, pipoihin sopivaa, vähän uutuuksia. Ennen kaikkea väriä piti saada. Lankoja odoteltiin malttamattomana muutaman päivän. Kolmantena päivänä laatikollinen lankaa ilmestyi postilaatikolle ja kolleegat avasivat lootan innokkaina. -Oij! Tää on paljon hienompi kun tuossa kuvassa! -Tää on ihan karsee! Hyij, mitä tästä pitäs tehdä?! -Mä haluan tehdä tästä jotain! Mitä mä tekisin? -Tee jotain. Yllätä itsesi. Tee mitä tahdot. Ei sillä oo nii väliä, luulen että tässä tapauksessa enempi ja erilaisempi parempi. -Jos teen sukat niin minkä pituset varret?
Päivän päätteeksi langat oli jaettu ja jokaisen osallistujan määränpää selvänä.
Minä itse valitsin ensimmäisiksi langoikseni Nallen uuden roosa-vihreän sekä veikan seepralangan.
Kysymys kuuluukin: Kuinka monta sukkaa voi tehdä yhdestä kerästä? Aika monta, voin kertoa.
Hyviä puolia:
- ei tarvi tehdä kahta samanlaista sukkaa.
- ei määräaikaa.
- en ole sijoittanut lainkaan omaa rahaa tähän.
- bussitekemistä.
- Nallessa on kivat värit.
Huonoja puolia:
- lanka pölisee ja näyttää siltä että näitä sukkia on pidetty käytössä jo jonkin aikaa.
- mistä ihminen löytää niin monta erilaista mallia. Mallit tietenkin universaaleja, Novitaa tai omasta päästä. Universaalilla tarkoitan siis jotain Ei-tunnistettavaa. Esim Skew tai Hovineito. - pystyn nyt samaistumaan ihmisiin jotka feissarin neulomispalstoilla huutelee ohjeita sen-ja-sen-kokoiselle käyttäjälle.
Päädyin itse tekemään siis ihan perus sukan. Varpaasta varteen, tiimalasikantapää. Toinen on jostain ikivanhasta Suuri käsityö-lehdestä. Hieman soveltaen koska "Miks ihmeessä tässä tehdään näin?! Paljon parempi tulee jos teen vaan näin ja näin".
Valitettavasti vielä kahden sukan jälkeen Nallea on jäljellä vielä kolmansiin ja ehkä neljänsiinkin. *Huokaus*
Tässävaiheessa päätin käydä laatikolla hakemassa raitalangan.
Kelta-vihreä on vähän vanhempaa tuotantoa. Toimii mun mielestä tosi hyvin. Melkeen jopa ihan pikkusen harmittaa etten voi pitää ite.
Raidoitin 2+2, varpaasta varteen, tiimalasilla.
Seeprasta tein sitten ihan vyötteen ohjeen mukaisella silmukkaluvulla pienimmän koon mukaisen sukan. Koska perus sukka on tympeä yritin vääntää jotain palmikkoa tuohon. Ei olis kannattanut sillä
a) Se ei näy
b) se ei näytä miltään jos ei kinttu ole sukan sisällä.
Lankanahan tuo veikka on siitä kiva että sukat tulee nopeasti. Ihan vaan pari jaksoa Torchwoodia riittää.
Nyt otan vähän pesäeroa näistä sukista ja neulon jotain ihanaa jollain ihanalla langalla ihan itelle.