Orava

Oih! Toissapäivänä pääsi jo teepaitasillaan neulomaan partsille! Kesä!

Olen saattanut joskus blogissakin mainita mun oravapelosta. Ne on oksettavia eikä millään tapaa söpoöjä. Viettäisin paljon mieluummin aikaa vaikkapa rottien tai kanssa. Häntä on kaikista oksettavin. Onko kukaan oikeesti nähnyt yhtäkään TUUHEA häntäistä oravaa? Minä en ainakaan. Oravat on arvaamattomia ja liian nopealiikkeisiä. Ne menee ninjana puun taakse ja yhtäkkiä ne onki ihan sun vieressä. YÖK. Entäs ne kesyt? Minkä takia pitää pihassa mennä antamaan niille jotai pähkinöitä?! Pähkinöijä ei tuu ajatelleeks sitä, et seuraava viaton pähkinän syöjä ei haluu olla missään tekemisissä kurrejen kanssa. Sit ne vainoo tätä viatonta. Mulle vaan tulee sellanen pakonomainen pakenemis/huutamisreaktio ku nään oravan.
Onneks täällä meidän kotikulmilla en oo törmänny yhteenkään oravaan. Paitsi tänään. Olin menossa lankakauppaan ja joku täti seisoi tiellä huvittuneen näkösenä. Lähemmäksi päästyäni täti osotteli räystästä. SIELLÄ OLI ORAVA. Räystään alla pesulla tai juomassa, en jäänyt sen tarkemmin tarkkailemaan tilannetta. Täti näki otuksen suloisena, mä lähdin juoksukävelyä karkuun. Orava oli oksettava. Sillä roikku talviturkkitupsuja, isot kynnet ja suuret hampaat. Nyt mä pelkään et joku alkaa ruokkia sitä...
Asutaan ylimmässä kerroksessa ja linnut rakentaa kivasti pesiä tonne välikattoon. Hetki sitten tein puutarhahommia kotikeitaassa, ajatuksena et siirrän tomaatin taimet isompaan ruukkuun. Eihän siitä hommasta mitään tullut. Välikatossa rapisi kokoajan. En voinu olla ajattelematta sitä, et kohta lautojen välistä näkyy ällöttävä hännäntupsu. Sulo yritti lohduttaa, ettei kurret osaa/uskalla kiivetä näin korkeelle. En olis niin varma. Alakerran kakarat katto ihan kummissaan ku juoksin huutaen partsilta sisään..useampaan kertaan.
Kaikki kaikessa, en voi neuloa parvekkeella. En ainakaan niin kauaa ennenkun saan tietää et välikatossa ei 100% varmuudella ole oravaa.