Hmm, tässävaiheessa voisi kysyä: Kuinka monta kaulahuivia ihminen tarvitsee?
Ka'ana on tämän vuoden viidestoista ja kolmaskymmeneskuudes huivimanian tuotos (ensimmäinen pitsihuivi valmistui 3.4.2011). Puikoilla on kaksi huivia lisää ja kolmaskin suunnitteilla.
Kelasin nähkääs tehdä pikkuveljelle ja sen tyttöystävälle jokseenkin samanlaiset huivit. Groovet, meinaan. Kilkkinen sais mustapohjaisen ja Neppe valkosen. Kontrastilanka olis sama. Onks tyhmä idea? Kohta Kilkille ajateltu huivi on nipsuteltu ni sit näätte mitä meinaan. Isommat veljet on sen verran (kaikella rakkaudella) juntteja, enkä usko et ne pitäis palmikollista huivia. Vai?
Blogin nimeksi voisikin vaihtaa huiveij ja muuta jännää :D. Malli Raverlyn ilmasia ja Järnbon pitsilanlaa, Soukan Menitasta. Alunperin ostin langan ihan toista projektia varten...
Huivin "body" valmistui melkoisen vikkelään KIPpausreissulla ja Jaxia kattellessa. Pitsin kanssa oliki sit taistelemista. Tai no ei nyt sillai, mut piti pikkase keskittyy. En oikeen osaa sanoa muuta. Tää taitaa mennä kenkälaatikkoon odottamaan joulua, jonkun synttäreitä tai RakkaanYstävänPäivää.
Nyt hyökkään Groovailemaan partsille.
ps. Parasta nyt: Ei kassaa.
maanantai 4. kesäkuuta 2012
lauantai 2. kesäkuuta 2012
Play loud aka. fiiliksiä osa 2
Voitteko kuunnella tota ääntä?
Nyt ravistan itseni mietteistä ja lähden sadetta uhmaten ogeliin kätköille, saatanpa poiketa lankamaailmassakin.
Ens kerralla toivottavasti jotain valmista.
torstai 31. toukokuuta 2012
Torstai
Vietimme Sulon kanssa torstaipäivää kaupungilla. Tuloksena kolme kiloa vinyyleitä. Minen ostanu mitää. Neuloin vaan bussimatkat edestakas. Oli pakko alottaa uus homma, ku vanhat on sellasessa vaiheessa, ettei niitä voi bussimatkalla neuloa (=ei värejä tulostimessa).
Päivän parhauksiin kuului ehdottomasti Jogossa käynti. Sulo oli leffareissullansa bongannut "jonkun uuden pirtelömestan". Ei ollut pirtelömesta, vaan Frozen yoghurt bar. Jäätynyttä jugurttia. Purnukkaan siis saa ihan itse tursuttaa jäätelöjugurttikoneesta niin paljon tai niin vähän jugua ku haluu. Makuja oli naturelli, mansikka, persikka, ananas ja oliskohan ollu viel joku..? Sit saa päälle valita omat himpsut. Himpsuvalikoimaa oli nallekarkeista muromysliin. Itse valitsin nautrellin ja mansikkajugun ja himpsutuksiksi raikkaat mansikat, pensasmustikat, suklaahimpsut sekä kookoshileet. Lopuksi koko hoito punnataan ja maksetaan kassalle. Muiustaakseni n. 2,5e/100g tai jotain. Hyvää oli! Sulolla oli persikkaa sekä ananasta ja hyvää oli sekin! Ah, odotan kuumaa päivää ja kylmää annosta. Tämä ei ole maksettu mainos :D oon vaan niin onnessani et löyty hyvä mesta ko Valion baari lähti menee kampista.
Ei muuta raportoitavaa tältä päivältä. Paitsi kappale Kyussta..joskus vaan on tällasia päiviä..
Päivän parhauksiin kuului ehdottomasti Jogossa käynti. Sulo oli leffareissullansa bongannut "jonkun uuden pirtelömestan". Ei ollut pirtelömesta, vaan Frozen yoghurt bar. Jäätynyttä jugurttia. Purnukkaan siis saa ihan itse tursuttaa jäätelöjugurttikoneesta niin paljon tai niin vähän jugua ku haluu. Makuja oli naturelli, mansikka, persikka, ananas ja oliskohan ollu viel joku..? Sit saa päälle valita omat himpsut. Himpsuvalikoimaa oli nallekarkeista muromysliin. Itse valitsin nautrellin ja mansikkajugun ja himpsutuksiksi raikkaat mansikat, pensasmustikat, suklaahimpsut sekä kookoshileet. Lopuksi koko hoito punnataan ja maksetaan kassalle. Muiustaakseni n. 2,5e/100g tai jotain. Hyvää oli! Sulolla oli persikkaa sekä ananasta ja hyvää oli sekin! Ah, odotan kuumaa päivää ja kylmää annosta. Tämä ei ole maksettu mainos :D oon vaan niin onnessani et löyty hyvä mesta ko Valion baari lähti menee kampista.
Ei muuta raportoitavaa tältä päivältä. Paitsi kappale Kyussta..joskus vaan on tällasia päiviä..
sunnuntai 27. toukokuuta 2012
Käytätkö raidallisia housuja?
Kyllä jos saan heittää sinua kakulla!
Käytiin Sulon kaa vähä kirppuilemassa vuoden ekaa kertaa Vermooossa. Tälläkertaa myyjiä oli tosi paljon. Tavaraa...noh, lastenvaatteita, vanhempaa väkeä ja romuja. Sulon mielenterveyden vuoksi en viittiny ihan jokaista mielenkiintosta rekkiä kiertää. Eikä se oikeestaan edes haitannutkaan. Kuitenkin jo päällepäin myyjästä näkyy millaista kamaa myynnissä saattaa olla.
Meillä on projektina etsiä taulu. Taulun pitäisi esittää henkilöä, mielellään kaljua. Voi olla tukkakin, muttei pitkä, ei partaa eikä mielellään viikisiä. Jos viikset niin pienet. Puhuttiin et Kekkonen olis hyvä, sais hienot linjat :D Taulun henkilön ei tarvitse olla sotasankari tai rikas. Eikä teos tarviis olla hirveen kallis. Vinkatkaa jos näette jossain kuvaukseen sopivan hahmon. Nainen käy myös, mutta miestä haetaan ensisijaisesti.
Sunnuntain kirputtelut painottui siis enemmänkin "heräteostoksiin kaikille", tavallisesta "ihanaa itelle"-aatteesta poiketen. Sulo löys Hullu-Antille jonkun kahden euron pelin (pleikka kakkoselle Metal Gear Solidin, josta tiedän sen että Solid Snaken vihollinen jossain osassa on ukko nimeltä Oselotti, joka ampuu revorvereilla ja naukuu) ja itselleen Hunter S Thompsonia. Yhdessä löysimme Jusalle Hipster-Spongebob teepaidan. Olisin halunnut sen itselleni :( MUTTA, kuten kuvasta näkyy, paita ei mene mun päälle.
Itselleni olisin halunnut myös tämän Bättis sadetakin. Kui siisti takki voi olla?! Yhyy, koko siis 98/104. Muuten hyvä, mut hihoista lyhyt :D Ehkä sit ku jää Jusalta pieneks...
Näiden lisäksi paras löytö oli tää peli! Niin klassikko! Teini-ikää kovasti lähenevät tyttöset katto mua vähän oudoksuen ku hihkuin onnesta "EII!! TÄÄ ON NIIN KLASSIKKO. Maailman paras peli! Paljon pyydät?" Eurollahan se lähti. Peli on nimeltänsä siis 52 hauskaa kuvallista kysymystä ja vekkulia vastausta. Mä muistan kuinka me Emmin kanssa pienenä pelattiin tätä jääkaapin edessä ja meillä oli niiiin hauskaa! Kaks pakkaa, toisessa kysymykset ja toisessa vastaukset, toinen kysyy ja toinen vastaa päälimmäisellä kortilla. Yksinkertaista, mutta niin hauskaa! Pelattiin Sulon kanssa kaks kierrosta ja nauroin ihan kokoajan. Suosikkivastaukseni "Kyllä, kun olen pimeässä hiilikellarissa ja lakritsani on kadonnut"
Varo vaan Matsu, pääset tädin kanssa pelaamaan :DD
Käytiin Sulon kaa vähä kirppuilemassa vuoden ekaa kertaa Vermooossa. Tälläkertaa myyjiä oli tosi paljon. Tavaraa...noh, lastenvaatteita, vanhempaa väkeä ja romuja. Sulon mielenterveyden vuoksi en viittiny ihan jokaista mielenkiintosta rekkiä kiertää. Eikä se oikeestaan edes haitannutkaan. Kuitenkin jo päällepäin myyjästä näkyy millaista kamaa myynnissä saattaa olla.
Meillä on projektina etsiä taulu. Taulun pitäisi esittää henkilöä, mielellään kaljua. Voi olla tukkakin, muttei pitkä, ei partaa eikä mielellään viikisiä. Jos viikset niin pienet. Puhuttiin et Kekkonen olis hyvä, sais hienot linjat :D Taulun henkilön ei tarvitse olla sotasankari tai rikas. Eikä teos tarviis olla hirveen kallis. Vinkatkaa jos näette jossain kuvaukseen sopivan hahmon. Nainen käy myös, mutta miestä haetaan ensisijaisesti.
Sunnuntain kirputtelut painottui siis enemmänkin "heräteostoksiin kaikille", tavallisesta "ihanaa itelle"-aatteesta poiketen. Sulo löys Hullu-Antille jonkun kahden euron pelin (pleikka kakkoselle Metal Gear Solidin, josta tiedän sen että Solid Snaken vihollinen jossain osassa on ukko nimeltä Oselotti, joka ampuu revorvereilla ja naukuu) ja itselleen Hunter S Thompsonia. Yhdessä löysimme Jusalle Hipster-Spongebob teepaidan. Olisin halunnut sen itselleni :( MUTTA, kuten kuvasta näkyy, paita ei mene mun päälle.
Itselleni olisin halunnut myös tämän Bättis sadetakin. Kui siisti takki voi olla?! Yhyy, koko siis 98/104. Muuten hyvä, mut hihoista lyhyt :D Ehkä sit ku jää Jusalta pieneks...
Näiden lisäksi paras löytö oli tää peli! Niin klassikko! Teini-ikää kovasti lähenevät tyttöset katto mua vähän oudoksuen ku hihkuin onnesta "EII!! TÄÄ ON NIIN KLASSIKKO. Maailman paras peli! Paljon pyydät?" Eurollahan se lähti. Peli on nimeltänsä siis 52 hauskaa kuvallista kysymystä ja vekkulia vastausta. Mä muistan kuinka me Emmin kanssa pienenä pelattiin tätä jääkaapin edessä ja meillä oli niiiin hauskaa! Kaks pakkaa, toisessa kysymykset ja toisessa vastaukset, toinen kysyy ja toinen vastaa päälimmäisellä kortilla. Yksinkertaista, mutta niin hauskaa! Pelattiin Sulon kanssa kaks kierrosta ja nauroin ihan kokoajan. Suosikkivastaukseni "Kyllä, kun olen pimeässä hiilikellarissa ja lakritsani on kadonnut"
Varo vaan Matsu, pääset tädin kanssa pelaamaan :DD
maanantai 21. toukokuuta 2012
Aamunkoi
Teinpähän tavallista naisellisemman huivin. Daybreakin nimittäin. Koko Small. Lankana vaihdokkina saatu Cascaden Heritage (näppituntuma+vertailu) sekä valkoinen tico tico. Kumpaakin puolen kerän verran. Kuulkaas, kohta on 20km neulottu! Olen jo melkeen päässyt pois Helsingistä! 100 kilsaa viel ni oon Korialla, jossa yleensä pysähdytään ensimmäisen kerran.
Ihan aluks oli tarkoitus tehdä vihreä-valkoinen, mut vihree rupeski näyttää hirveen nuhjuselta valkosen kanssa. Huivi sai jo tekovaiheessa ihailuja osakseen, neuloin sitä nimittäin kevätnäytöksen kulisseissa. Vielä sillion ajattelin värin olevan liian ällö, mut nyt näin valmiina tuumin et tää menee ihan sairaan hyvin yhden harmaan kangastakin kanssa.
Eilen oli sitte kauden vika jumppa. Sain ihan kauheesti suklaata :P Melkeen kyynelehdin kotona ku nää kortit on niiiiin hellyyttäviä!
Nyt menen partsille neuloo!
Ihan aluks oli tarkoitus tehdä vihreä-valkoinen, mut vihree rupeski näyttää hirveen nuhjuselta valkosen kanssa. Huivi sai jo tekovaiheessa ihailuja osakseen, neuloin sitä nimittäin kevätnäytöksen kulisseissa. Vielä sillion ajattelin värin olevan liian ällö, mut nyt näin valmiina tuumin et tää menee ihan sairaan hyvin yhden harmaan kangastakin kanssa.
Eilen oli sitte kauden vika jumppa. Sain ihan kauheesti suklaata :P Melkeen kyynelehdin kotona ku nää kortit on niiiiin hellyyttäviä!
Nyt menen partsille neuloo!
torstai 17. toukokuuta 2012
When we fall
Tulin vaan jakamaan teidän kanssanne hyvän biisin:
"When we fall down again
When we stand tall to face the end"
When we stand tall to face the end"
Käytiin viikko sitten kattomassa bändiä tavastialla. Keikka alkoi jossai puol ysin maissa ja ku kahdentoista aikaa ruvettiin lähtee paikalta ni bändi jäi viel soittamaan. Astetta pidempi keikka. Meinasin pyörtyä. Salissa oli astetta huonompi ilma. Harmittavasta takaiskusta huolimatta oli kyl hyvä keikka. Puhuttiin kotimatkalla Sulon kanssa, et ainaki laulajasta on pakko tuntua hassulta, ku voi puhua äidinkielellään niin et suunnilleen kaikki ymmärtää. Ruotsalaisia meinaan. Mä en kylläkään tajunnu ihan kaikkia juttuja koska en saanu mitää selvää Ruotsin-ruotsista xD Olisin halunnut jakaa teidän kanssa "You are the beginning" kappaleen, mutten löytänny sitä juutuubista. Ens kerralla sitte.
Meillä oli tänää jännä päivä. Käytiin hok-elannon kustannuksella lintsillä hurjastelemassa! Viimevuodesta löytyy kuva materiaalia vanhasta blogista. Jänishousu-Sulokin uskalsi hurjaan laitteeseen (joka ei mennyt pää alaspäin)! Tapamme mukaan me tytöt käytiin sitte hurjemmissa laitteissa. Space shotissa (mikä uus nimi on?) oon viimeks käyny varmaan 10vuotta sitten ja ihan yhtä kamalanihana oli! Ukko piti kans käydä hurjastelemassa. Se on ihan hirveeeeeee, mut niin ihana ja sellanen öhöhö-hahah-ei v*ttu-fiilis laitteen jälkeen. huah. Odotan vaan sitä hetkeä ku neiti ekaluokkalainen pääsee hurjiin laitteisiin, mun maha/pää ei kestä lasten pyöriviä härveleitä.
NYT mä alotan Nypon huivin ihanasta keltaisesta vaihtari VauvaAlpakasta!
ps. Parasta nyt: Kummipojan kanssa riehuminen sekä
"Kuka minä olen?
-imMI
Kukas sinä olet
-uSO" -leikki
"Kuka minä olen?
-imMI
Kukas sinä olet
-uSO" -leikki
maanantai 14. toukokuuta 2012
Leisi Katy
Kassokaa ny ku mä olin taas hirveen reipas! Enkä ollenkaan nuuka. Yritin nuukailla niin paljon ku mahdollista, mutta epäonnistun. LazyKathyn ohjehan oli viimevuoden kevään (3/11?) Modassa. Pyöräilin reippahasti pariinkin kirjastoon, muttei tärpänny. Elin vaarallisesti ja ostin kolmen euron ohjeen :D Kannatti.
Lankana Vironvilla, jota meni yllättävän paljon - mutta jota jäi vielä toisen huivin verran. Arvelin langan menekiksi 400m. Oli kyllä homma ton pitsireunuksen kanssa.
Mä varaan! Teen Kazkalle joululahjaks punasen!
Reunan revitys oli melko haastavaa. Pakko oli muutama laittaa tollai runttuun.
Neiti Koon kanssa pohdiskeltiin eräänä päivänä mun häävaatetusta. Päädyttiin sellaseen tulokseen, että laitan mustat conssit, mustat pienet nappikorvikset ja jonkun ihanan päähineen (pannan). Meikki on sit sellanen eau-de-naturel ohuilla mustilla rajauksilla. Tukkakin pitäis päättää. Kirkkoon ja illaksi laiskakati. Harmaista yksäreistä tulis molempien mielestä melko hailakka kokonaisuus.
ONGELMANA nyt onki sitte tappijalkaisuus. Kummityttö, sisko, nuorempi-isoveli ja minä kuulutaan tappijalkaisten sukuhaaraan. Pikkuveli ja myyskä on pitkiä (tappeihin verrattuna) ja toinen isoveli on suunnilleen sopusuhtanen. Jusasta ei pysty ihan viel sanoo, mut tapilta näyttää. Eli siis korostanko "pitkiä" sääriäni jos laitan matalat kengät ja lessinssit? Mekkonihan ylsi polvien kohdalle. En osaa kävellä korkokengillä joten nounou niille. Nää on näitä elämän suuria kysymyksiä.
Viikonloppuna oltiin jännän äärellä. Meillä oli jumpparyhmän kanssa esiintyminen kevätnäytöksessä! Voi että, ku sitä esitystä treenattiin! Kuka on kenenki takana jonossa, musiikki on nolo, otetaanko yks pyramidi pois vaiko sittenkin kottikärrykävely, entäs hiukset, mites sitte ku maijakaija on kahdessa esityksessä ja toisessa täytyy olla tukka nutturalla, nuttura siis haittaa kuperkeikoissa ja pää tulee kipeeks, no ei ainakaa mitää frööbelin palikoita musaks, missä se alkuperänen musiikki on, koska on meidän vuorooooo??? Pientä jännitystä oli takahuoneessa havaittavissa. Tytöt, melkeen kaikki, vuoronperään kävi kyyhöttämässä mun vieressä, helpottaa jännitystä ku jutellaan mukavia. "Miks nää kaikki muut esitykset on vaa jotai tanssia?!" kysyi eräs ryhmäläinen. Nnno, meidän ryhmä on ainoa telinejumppa koko seurassa, vastasin viisaana. "KUI SIISTII! haha!" tuli vastaus. Sain itsekin olla lavalla mukana. Hyvältä näytti ja esityksen jälkeen kakarat kaikki oli ihan liekeissä :D
Saman päivän iltana itse olin ihan romuna, joka paikkaa kolotti ja lihakset oli jumissa. Korviini kantautui myös muutaman esiintyjän osalta samanlaista olotilaa :D
Voi että ku saa olla ylpee noin mahtavasta ryhmästä.
Lankana Vironvilla, jota meni yllättävän paljon - mutta jota jäi vielä toisen huivin verran. Arvelin langan menekiksi 400m. Oli kyllä homma ton pitsireunuksen kanssa.
Mä varaan! Teen Kazkalle joululahjaks punasen!
Reunan revitys oli melko haastavaa. Pakko oli muutama laittaa tollai runttuun.
Neiti Koon kanssa pohdiskeltiin eräänä päivänä mun häävaatetusta. Päädyttiin sellaseen tulokseen, että laitan mustat conssit, mustat pienet nappikorvikset ja jonkun ihanan päähineen (pannan). Meikki on sit sellanen eau-de-naturel ohuilla mustilla rajauksilla. Tukkakin pitäis päättää. Kirkkoon ja illaksi laiskakati. Harmaista yksäreistä tulis molempien mielestä melko hailakka kokonaisuus.
ONGELMANA nyt onki sitte tappijalkaisuus. Kummityttö, sisko, nuorempi-isoveli ja minä kuulutaan tappijalkaisten sukuhaaraan. Pikkuveli ja myyskä on pitkiä (tappeihin verrattuna) ja toinen isoveli on suunnilleen sopusuhtanen. Jusasta ei pysty ihan viel sanoo, mut tapilta näyttää. Eli siis korostanko "pitkiä" sääriäni jos laitan matalat kengät ja lessinssit? Mekkonihan ylsi polvien kohdalle. En osaa kävellä korkokengillä joten nounou niille. Nää on näitä elämän suuria kysymyksiä.
Viikonloppuna oltiin jännän äärellä. Meillä oli jumpparyhmän kanssa esiintyminen kevätnäytöksessä! Voi että, ku sitä esitystä treenattiin! Kuka on kenenki takana jonossa, musiikki on nolo, otetaanko yks pyramidi pois vaiko sittenkin kottikärrykävely, entäs hiukset, mites sitte ku maijakaija on kahdessa esityksessä ja toisessa täytyy olla tukka nutturalla, nuttura siis haittaa kuperkeikoissa ja pää tulee kipeeks, no ei ainakaa mitää frööbelin palikoita musaks, missä se alkuperänen musiikki on, koska on meidän vuorooooo??? Pientä jännitystä oli takahuoneessa havaittavissa. Tytöt, melkeen kaikki, vuoronperään kävi kyyhöttämässä mun vieressä, helpottaa jännitystä ku jutellaan mukavia. "Miks nää kaikki muut esitykset on vaa jotai tanssia?!" kysyi eräs ryhmäläinen. Nnno, meidän ryhmä on ainoa telinejumppa koko seurassa, vastasin viisaana. "KUI SIISTII! haha!" tuli vastaus. Sain itsekin olla lavalla mukana. Hyvältä näytti ja esityksen jälkeen kakarat kaikki oli ihan liekeissä :D
Saman päivän iltana itse olin ihan romuna, joka paikkaa kolotti ja lihakset oli jumissa. Korviini kantautui myös muutaman esiintyjän osalta samanlaista olotilaa :D
Voi että ku saa olla ylpee noin mahtavasta ryhmästä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
