tiistai 10. kesäkuuta 2014

Are there ways to come home if you've been gone too long?

Voi helevetti kun on taas vaikeaa tää tekstin aloittaminen. Mitähän tähän tarinoisi. Hölmöä jotenkin käydä suoraan asiaan. Mä en kestä. Mulla on niin polttava halu päästä Irlantiin.Nyt. Heti. Tasan vuosi sitten oltiin lentokoneessa. Yhyy. Neljä päivää ni Sulo kosii. Huah. Syksyllä sitten. Onneks on kesä välissä, ei oo niin synkeetä odotella syyskuuta.

Mä oon hetken aikaa jo ollut huolissani Stephen Westistä. Mallit on ollut jokseenkin outoja.  Lisäksi projekti kuvat ovat olleet erittäin mielenkiintoisia.
Huolestuin, että kivojen huivien aika on ohi. Onneks olin väärässä.

Verticles Unite on tämä nimeltään. Lankana käytin Cascaden kakskaksnollaa. Yksi vyyhti oli jokaista väriä ja sävyä Aa meni koko vyyhti ja pikkusen päälle. Muita värejä jäikin sitte pikku pallerot yli. Saan sointuvan hatun. Huah, tiedän yhden kivan kaupungin jossa olis hyvin ihanata kulkea tämä huivi yllä.
 Onhan tää väreltään vähä tällanen hurlum-hei. Ei haittaa. Itseasiassa olin alkuun tätä tekemässä vielä villimmistä väreistä. Pakko oli purkaa pois.

Kunhan vauhtiin pääsin niin huivi on tosi helppo ja nopea tehdä. Mielenkiinto pysyy kokoajan yllä ku nosteltiin ja neulottiin reunasilmukoita. Mieleeni juolahtaa, jos enää ikinä teen villatakkia palasista voisin kokeilla hihan tekemistä tässä käytetyillä tekniikoilla.

ps. Parasta nyt: Kolleega, joka teki minusta hyvin hyvin onnellisen antamalla minulle ikkariomaksi essunsa. Tiskivuoren valloitus ei ole koskaan aiemmin ollut näin hauskaa.


tiistai 3. kesäkuuta 2014

Viileää on metsässä vaikka on keskikesä


Teinpäs tällaiset ihan tavalliset sukat. Ihan tavallisesti varpaista aloitettu, tiimalasikantapäällä ja ihan tavallisen pituisetkin. Mitkään lempparisukat näistä ei kyllä tullut. Kunhan nyt jotain matkahommaa. Menevät lootaan odottamaan saajaansa.

Lankana käytin Mummoa. Raidoitin Piisti. Pääasia oli että pääsen nöttösistä eroon. Tavoitteeseeni ylsin. Nyt on vaaleanpunaista mummoa enää vajaa puoltoista kerää jäljellä. Jess.
Näiden tekemiseen tuli ehkä myös vähän angsti. Paljon on muuta kivempaa jota vois tehdä. Muunmuassa villatakkia, glitterlankasukkaa, tilkkutäkkiä tai stiiveniä. Nyt kun näistä sain puikkelssonit vapaaksi voin keskittyä mukaviin neulehommiin. Kiva on myös se että sain tännekin jotain tekstiä aikaiseksi. Mukavaa eikö?


Loppuun laitan vielä korvamatoseni:

Matonen koska eräs neitokainen pohdiskeli onko olemassa sellaista miestä joka pitää hurmaavana näkynä rillipäistä aamukoomailijaa. "Love your curves and all edges. All your perfect imperfections". Niih, on se olemassa tuol jossain neitoseni.

perjantai 23. toukokuuta 2014

Sinun ihosi on totinen peitto

Parhautta on vapaus valita. Kirjoitan tätä postausta partsilla ilta-auringon lämmössä. Voin leikkiä olevani jossain ulkomailla. Hih.

Sopivasti helteille sain valmiiksi Easy cardiganin, joka on ollu mun räveltämö jonossa ihan liian kauan. Lankana Cascade 220 jota meni 4 tai 5 vyyhtiä. En oo nyt ihan varma meninkö laskuissa sekasin vai onko se yks vyyhti jemmannut itsensä jonnekin lankalaatikon uumeniin. Mä kyl luulen et viis..no, oli mitä oli.
Nimensä mukaan hyvin helppo neulottava. En nyt tiedä menikö nuo isot palmikota kaikkien sääntöjen mukaan, mutta tein itse ne nyt näin. Hyvä tuli.
Mitähän tästä keksisi sanottavaa?

Tuota nappilistan paikkaa pitäis vielä kolmannen kerran vähän fiksailla. En kumminkaan haluais et koko etuosa olis tuota pitkää liepukkaa. Niin että ulkonäkö olisi enemmän villatakki kun nakkisämpylä.

Tämä kuvaussessio oli mielenkiintoinen. Sadetta uhmaten hyökkäsin lähimetsään ilman hovikuvaajaa. Ekaks aattelin saada hirveen hienoja kuvia jättärillä. Mielssäin näin tilanteen niin, että kamera olis piknikpöydällä, lyyli kameran edessä ja lyylin taustalla hieno näkymä merelle. Pjärkele ku siihen mun unelmapaikalle oli joku ukko istuttanu ittensä ja vailla minkään näköstä hoppua istui kiikarit silmillään polttaen tupakkaa. Pöh. 
Toinen kuvauspaikka löytyi rantsulta. Yllätyin kovin, koska aina just sillä paikalla on paljon lintubongareita. Tälläkertaa pääsin jopa niin pitkälle et sain otettua yhden kuvan joka oli liian tumma. Kameran säätöjä tehdessäni mestoille paukkasi joku helvetin lintubongari. 
Kolmas kerta toden sanoi. Hyökkäsin Taikametsään ja lädin samoilemaan. Kameran istutin kannolle ja räps räps. Jeij.

tiistai 20. toukokuuta 2014

Leo Jokela bailaa Kalastajatorpan pyöreässä salissa v1969

Hip hei ja hurraa! Ylistäkäämme rakasta Suloani ja hänen pieniä nörtti-ystäviään! Sain rakkaan läppärini takaisin! Samaan hengenvetoon kehoitankin teitä, rakkaat lukijani, heristämään voitokkaasti nyrkkiä pukumiehien suuntaan. Yrittivät tehdä hyvin palvelleesta koneestani romua. Saatana, minua ette vielä saa!
 Blögi-ongelma on nyt nujerrettu. Muita viimeaikoina nujerrettuja asioita:
- Migreeni.
- Migreenilääkkeistä johtunut ällötys ja paha olo.
- Tiskivuori.
- Pyykkivuori.
- Lakanaongelma.
- Talvi.
- Epäoikeudenmukaisuuden tunne joka johtui siitä, että minulla ei ole Tommy runolasia.
- Parvekkeen kukkalaatikko-ongelma.
- Neule-Plääh.

Tämä lanka meinasi muodostua ongelmaksi. Fluormania Coloria on tämä.
 Aloitin ekaks Coocie An kirjasta Wendelit. OIKEASTAAN aloitin Wendelit ekaks ihan toisesta langasta joka osoittautui liian pastelliksi omaan makuuni.

 Noh, uusi yritys Fluormaniasta. No, ei onnistunut sittenkään. Eräänä iltana kahvittelun lomassa paljastui että himoneuloja sisarenikaan ei saanut Wendeleitä onnistumaan. Vian oli oltava ohjeessa. Sukan raakile purkuun ja uusiin suunnitelmiin. Halusin langasta kuitenkin tehdä jotain ihan muuta kun sitä perus sukkaa. Tuumin myös sellaista, että kreisipalmikkokuvio hukkuu väreihin.

Loppujen lopuksi malliksi valikoitui Skew. Itseasiassa se oli ensimmäinen malli joka pärähti mieleen kun lanka kouraani pätkähti. Olis pitäny kuunnella itseään.
Sukista tuli mahottoman hauskat. Kameralla en osannut taltioida näitä mahtavia värejä.
Kantapäistäkin tuli huisin hauskat.

.
 Blögikuvaus oli hiukan haastavaa. Tottakai Mimmin pitää rämpiä heti sateen jälkeen metsään. Neiti istuttaa itsensä semi märän kaatuneen puunrungon päälle ja aloittaa villin pylly-tasapainoilun. Noh, tulipahan tehtyä tänäänkin vähän syvien vatsalihasten harjotteita. Note to self: Ota ens kerralla mukaan joku pyllyn alunen ja lantsarit.





ps. Parasta nyt:

"nyyh, ei niin"

lauantai 10. toukokuuta 2014

Pesänrakennusvietti

Me ollaan vähä laitettu kevään kunniaksi tätä kämppää uuteen uskoon. On uutta sohvaa, kirjahyllyä ja verhoa.

Olkkariin visusilmäilin bambukaihtimen. Kivasti tuli valoa ja ennen kaikkea uutta ilmettä. En oikeen saanut valoa vasten otettua niistä nyt kuvaa.. Viritystä pitäisi modata vielä sen verran että laittaisi nuo ihan oikeasti iskuporakoneella seinään eikä ikkunan pokaan...öhöm.

Uudelle sohvalle oli pakko saada tyynyjä. Näitä on itse asiassa suunniteltu jo useampi viikko. Ekaks ajattelin että ruskeet vois olla kivat. MUTTA onko ruskeet ruskealla sit kuitenkaan niin kiva? Ei ehkä. Eräänä päivänä mulla välähti! Turkoosi. Kuinka ollakaan duunin palakorista ihan vaan sattumalta löytyi Vallilan Kelohonka kangasta värissä ocean. (Totta puhuakseni pala ei ehtinyt koriin asti, julma myyjätär vetää parhaat välistä). 2,5m pitkästä palasta syntyi hiaaanot tyynyt ja kangasta tietenkin jäi vielä.  Tyynyt onnistui kyllä tosi hyvin ja olen hyvin iloinen. Jee.

Sulo tilasi vielä ison tyynyn jota voi nukkuessa pitää jalkojen alla jos selkää särkee. Iso tyyny olis munkin mielestä hyvä.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Eternity can be a curse

Nyt tulee vähän väärässä järjestyksessä nää aakkosten kirjaimet. Ee on vailla hihoja nimittäin. 

Siispä väliin Gee kun tässä hetki sitten valmistuivat. Malli on nimeltään Galder jonka nokkelimmat osaavat Raverlystä kaivaa. 
Voi että kun olivat mukavat ja nopskat tehdä! Kuvio jäi ensimmäisen mallikerran jälkeen mieleen. 
Tekemistä vauhditti mukava lanka, jonka tilasin Hampurin reissun aikana. Hauskaa oli seurata minne pinkki raita matkustaa.
Piratenwollen sukkalankaa siis. Sukkiin meni puoli vyyhtiä. 

Äffä on ollut kyllä semmonen murheenkryyni että! Ekaks alotin huivin joka osoittautui ihan kivaksi mutta hurja tylsäksi. Silmukoita viimeisellä kiekalla huivissa olisi ollut 500. Jooei. Toinen aloitus oli sukka, joka meni ihan kivasti. Sukan alussa ounailin että onpas kummallista kun mun tekele ei oo yhtään sen näkönen kun pitäisi. Daa, olis voinut ehkä ajatella. Toista sukkaa aloittaessa katsastin mallikertaan, fädääm. Päin honkia tehty. Onneks sain just pääteltyä ekan sukkelin. No, puran sen tekeleen sitten joskus. Päätin kumminkin että Äffä jää nyt välistä. Teen sitten joskus pikkupojalle Finn the humanin. 

Ps. Parasta nyt: partsin kesäpuutarha.

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Lapsen kehityksen kannalta on ryhävalas tärkeä. Oikea tai neulottu.


Katsotaanpas kuinka onnistuu blögin kirjoittelu tabletilla . Hirveen kätevää ku tuo Windows XP lakkasi toimimasta. Ajattelin että eihän se muutos mun elämää millään tavalla kosketa ja miksi kaikki meuhkaa. Aihe tuli ajankohtaiseksi eilen iltapäivällä ku mulle valkeni että fädääm läppärihän on nyt sitten sähkö elektroniikka romua. Pjärkele ku ihmisiä tällä tavalla kiusataan. 

Onneksi jokaiseen asiaan löytyy nykyään apsi ja nyt tätä kirjoittelun bloggerin omalla. Jostain pitäisi saada vielä tää tabun sanojen arvailu pois päältä... Että jos lauseissa sattuu olemaan joitain epäsopivia sanoja, syytän tätä laitetta. Myöskin kirjoitus asento tuottaa päänvaivaa. Tarkemmin sanottuna niskan ja ranteiden vaivaa.

ASIAAN.
Keväthän on tunnetusti juhlan aikaa. Onneksi tuli minulle flunssa ja sain parin päivän varaslähdön pääsiäistä vapaille. Oikeasti mulla oli kyl ihan kauhee olo. Itse asiassa viime maanantai tais siinä mielessä olla historiallinen päivä, etten neulonut ollenkaan! 

Eniveis. Tiistaina jo pää oli sen verran selkiitynyt et päätin aloittaa Kummiboin synttärilahjan tekemisen. Jaasonillehan olen perinteisesti tehnyt lahjat yhteistyössä hovisuunnittelijani Sulon kanssa. Tekeleet ovat kuulemani mukaan aiheuttaneet ihastuksen huokaisuja duden päiväkodissa. Äitinsä joutuu pitämään tarkkaa kirjaa asioista jotka Mimmi on tehnyt ja niistä jotka joulupukki on tuonut. Heh.

Niinsiis. Tämänkertainen lahja valittiin Yodan, turtlesin ja valaan välillä. Valas tuntui sopivan randomilta. Eihän tämä mikä tahansa valas olekaan, sehän on Ryhävalas. Rauli nimeltään. Ohjeen löytää ilmaiseksi Raverlystä hakusanalla Hazel the humpback. Ajattelin et parissa päivässähän lahja tulee väännettyä. Meni melkein viikko. No, ei haittaa, valmista tuli.

Huomatkaa myös Rauli Ryhävalaan hieno hattu, joka sekin on käsityönä valmistettu juovasta ja pienestä puuvilla suikaleesta. Raulin vaatimattomia mittoja ovat: 
Pituus 80cm
Paksuus 65 cm
paino 500g
Hatun korkeus 10cm
Oho, hups.